Yli kolmasosa suomalaisista arvioi, että suden kohtaaminen pelottaisi heitä paljon. Vastaavasti karhua pelkää 44 prosenttia ja punkkeja 43 prosenttia, ilmenee tuoreesta kyselystä.
Suurpedon näkeminen voi olla myös jännittävä elämys. Noin viidennes kyselyyn vastanneista arvioi, että suden näkeminen voisi olla sekä pelottavaa että kiehtovaa.
SusiLife -hankkeen teettämään kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa kaksituhatta suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella.
Vastaavat kyselyt on tehty 2014 ja 2016.
Suurpetopelko on yleistynyt ja voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Myös muita eläimiä, kuten mäyrää, pelätään aiempaa enemmän. Kesäkuussa julkaistun suden kanta-arvion mukaan susikanta on runsastunut. Aiemmassa viidessä vuodessa susikannan koko ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kanta on vahvistunut läntisessä Suomessa.
Susi on tunteita herättävä suurpeto. Karhua ja punkkia pelätään silti sutta enemmän.
– Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa erikoistutkija Jani Pellikka.
Ihmiset, jotka pitävät sutta arvaamattomana, pelkäävät sen kohtaamista muita enemmän. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos sillä ei ole syytä pelätä.
– Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset, sanoo Pellikka.
Metsässä vapaana oleville koirille susi koetaan uhaksi erityisesti vakituisten susireviirien alueilla.
SusiLife on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteishanke. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä susien aiheuttamia vahinkoja ja kehittää lajin dna-seurantaa.