Suomalaiset ovat katsoneet tänä kesänä harvinaisen innokkaasti yleisurheilua televisiosta. Myös kotimaisia ennätyksiä on satanut laariin mukavasti.
Maan suurin yleisurheilutapahtuma Kalevan kisat starttaa tänään 13. elokuuta Turussa. Sunnuntaihin saakka voi kotikatsomoissa jännittää myös sipoolaisurheilijoiden suorituksia.
– Hyvä on fiilis. Tämä on meille kaikille näytön paikka, kun on vuoden isoimmat kisat, tiivistää seiväshyppääjä Anton Kunnas.
IF Sibbo Vargarnalta osallistuu kisoihin ennätyssuuri porukka nuoria yleisurheilijoita. Mukana ovat Kunnaksen lisäksi pikajuoksijat Joona Luotonen, Mikael Granqvist ja Oliver Enqvist, aitajuoksijat Matias Tulokas ja Elias Ylöstalo, pituushyppääjä Aino Tapio sekä kymmenottelija Otto Ylöstalo. Eljas Aalto jäi pois loukkaantumisen takia. Elin Mickos on mukana tsemppijoukoissa sairasteltuaan mykoplasmaa.
Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen myös yleisurheilun kannalta.
Vaikka yksilölajissa ei oteta kontaktia samaan tapaan kuin joukkueurheilussa tai vaikkapa painissa, on koronavirusepidemia vaikuttanut harjoitteluun.
Meillä on hyvä ilmapiiri.
– Kaikilta jäi nyt välistä ulkomaanleiri, mikä yleensä on tärkeä, kun täällä on niin kylmä keväällä. Myös monet hallit menivät kiinni, joten vaikuttihan se harjoitteluun, Aino Tapio, 22, kertoo.
– Viileässä ei voi samoilla tehoilla treenata, kroppa ei pysty rentoutumaan. Eikä toppatakissa voi kunnolla juosta, lisää Elias Ylöstalo, 22.
Oudommasta treenikaudesta huolimatta suomalaiset – ja sipoolaiset – ovat tehneet hyviä suorituksia.
– Meillä on pieni seura ja hyvä ilmapiiri. Onhan se mahtavaa, kun joku pärjää, siitä tulee tsemppifiilis itsellekin, kertoo Joona Luotonen, 23, Nikkilän urheilukentän laidalle sovitussa yhteishaastattelussa.
Tuplaerikoinen vuosi on ollut Anton Kunnaksella, 21, ja Mikael Granqvistilla, 20, sillä he suorittavat asepalvelusta Puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa. Armeija voi toimia monelle kunnonkohottajana, mutta huippu-urheilijalle reppusulkeiset ja maastossa nukkuminen eivät ole pelkkää plussaa.
– Nopeissa lajeissa se ainakin vaikuttaa, kun on leirien jäljiltä lihakset jumissa ja kireyttä kropassa, sadan metrin pikamatkaa juokseva Granqvist tietää.
– Armeijassa on koko ajan tietty väsymys päällä. Lisäksi itse en päässyt keväällä tekemään lajitreeniä ollenkaan, kun Uudenmaan raja meni kiinni. Käyn yleensä hyppäämässä Pajulahdessa Lahden takana, Kunnas huokaisee.
Koronavirus ei ole huolettanut, vaikka kisakauden oma sairastuminen toki pilaisi. Urheilijat ovat yleensä perusterveitä ja elämään kuuluu muutenkin pöpöjen välttely käsienpesuineen.
– Enemmän kuitenkin harmittaisi, jos itse tartuittaisi treenikavereita, Aino Tapio pohtii.
Sipoon urheiluhukkasilla on tavoitteet korkealla, vaikka empivätkin lausua kaikkea ääneen.
– Pitää olla rohkeita tavoitteita ja nälkä päästä huipulle, jos haluaa menestyä, pohtii Ylöstalo.
– Aina ennen treenikautta mietitään valmentajan kanssa realistinen perustavoite, ja sitten myös seuraavan kauden vähän kaukaisempi unelma, Elin Mickos selittää.
Kunnas paljastaa tähtäävänsä ensi vuoden nuorten EM-kisoihin. Luotosella puolestaan on abstraktimpi tavoite pyrkiä aina parempaan suoritukseen.
– Suomessa on hankalaa, kun tämä on niin menestyshullu maa. Ei riitä, että pääsee isoihin kisoihin, vaan niissä pitää myös menestyä, Ylöstalo analysoi.
Huippu-urheilu on muutakin kuin numeroita. Hyvänkin valmistautumisen voi tärvellä kylmä sää tai tuulenpuuska.
– Se on laaja kokonaisuus, mitä urheilu kehittää. Kehon tarkkailua, oman rytmin tuntemista, kropan tuntemuksia ja tunteiden kanssa pelaamista, kuten epäonnistumisen kestämistä, Joona Luotonen pohtii.
Kauden päätteeksi urheilija saa laittaa aivot pariksi viikoksi narikkaan ja ottaa iisimmin. Mutta sitä ennen joka solu pinnistää Kalevan kisoissa.