Mikä yhdistää Walesin prinssi Charlesia, Nelson Mandelaa, Suomen entistä puolustusministeri Elisabeth Rehniä sekä 17-vuotiasta paippislaista Leevi-Eemeli Lötjöstä?
Pian he kaikki kuuluvat joukkoon, joka on osallistunut United World Colleges -koulutusliikkeen toimintaan. Lötjönen vaihtaa syyskuussa Sipoon peltomaisemat Iso-Britanniaan ja lukio-opinnot Sibbo Gymnasiumista Walesissa sijaitsevaan keskiaikaiseen St Donat’sin linnaan.
Lötjönen on yksi 13:sta opiskelijasta, joille myönnettiin stipendit kansainväliseen IB-opintoihin ulkomailla. Hakijoita oli tänä vuonna yhteensä 94. Käytännössä stipendin saanti tarkoittaa sitä, että Lötjönen suorittaa lukion loppuun Walesissa, Atlantic Collegessa. Stipendien rahoittamisesta vastaa pääasiassa Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden sekä yksityiset rahoittajat ja säätiöt.
– Tuttuni on käynyt lukion 2. ja 3. luokan UWC-koulussa Yhdysvalloissa. Hän kannusti minua hakemaan myös. Olihan se aikamoinen yllätys, että tulin valituksi, Lötjönen toteaa.
IB-tutkinto vastaa suomalaista ylioppilastutkintoa. Kun opinnot Walesissa alkavat syyskuussa kahden viikon koronakaranteenin jälkeen, Lötjösellä on valittavana kuusi oppiainetta. Niihin hän tulee syventymään perusteellisesti kahden vuoden aikana. Alustavasti hän on valinnut jo matematiikan, fysiikan sekä taloustieteen.
– Vaihtoehtoja on paljon. Tiettyjä aineita, kuten matematiikkaa tai vieraita kieliä on pakko opiskella, mutta sitten on paljon myös koulun ohessa suoritettavia aktiviteettejä kuten meripelastusta, kehitysmaatutkimusta kuin aasiterapiaakin, mitä ikinä se sitten onkaan, Lötjönen listaa.
Haluan tehdä jotain sellaista mitä voin sitten jälkikäteen muistella, että tulipa tosiaan tehtyä tällaistakin.
– Haluan tehdä jotain sellaista mitä voin sitten jälkikäteen muistella, että tulipa tosiaan tehtyä tällaistakin.
UWC-kouluja on maailmanlaajuisesti 18. Suomesta opiskelijoita lähetetään kymmeneen kouluun.
– Kaikilla UWC-kouluilla on jokin oma erikoisuus tai teema. Hakemusta tehdessä kymmenen koulua saa laittaa itselleen mieluisimpaan järjestykseen. Eli siihen, minne itse mieluiten menisi. Vaikkei Wales ollutkaan minun ensimmäinen vaihtoehtoni olivat stipendien valitsijat kuitenkin sitä mieltä, että se sopisi minulle parhaiten.
– Kun nyt olen tutustunut Walesin kouluun paremmin, luulen, että nyt laittaisin sen ykkösvalinnakseni, Lötjönen virnistää.
Koulutusliikkeen historia ulottuu aina 1950-luvun lopulla käytyyn kylmään sotaan. Keskitysleiriltä hengissä selvinnyt saksanjuutalainen kasvatustieteilijä Kurt Hahn, brittikenraali Lawrence Darwall ja lordi Louis Mountbatten halusivat perustaa uudenlaisen koulun, jossa eri maista tulevat nuoret voisivat opiskella yhdessä. Johtoajatuksena oli, että saattamalla nuoria yhteen, voitaisiin ehkäistä tulevia konflikteja.
Lötjösen tuleva opinahjo onkin siinä mielessä historiallinen, että se on ensimmäinen UWC-koulu. Atlantic College avasi ovensa vuonna 1962. Nykyisin koulussa opiskelee noin 350 opiskelijaa.
– Talvella linnassa ei kuulemma ole lämmitystä, mutta voi olla, että se on vain urbaania legendaa ja lämpimistä maista tulevien pelottelua, Lötjönen nauraa.
Kun Lötjönen palaa aikanaan Walesista, edessä on armeija-aika Suomessa ja sen jälkeen jatko-opinnot. Sen pidemmälle sipoolainen ei ole tulevaisuuttaan vielä suunnitellut.
– Isona haluaisin kansainvälisen uran, hän sanoo.