Miltä näyttää Sipoo 40 vuoden kuluttua? Näin sen näkee kunnan kehitystä luotsaava Pirjo Sirèn

Kunta: Kehitysjohtaja visioi 40 vuoden päähän suositun ja monimuotoisen Sipoon.

Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Sirén uskoo kunnan vetovoiman ajan myötä lisääntyvän entisestään. Crista Lassfolk-Feodoroff

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sipoon Sanomien 40-vuotisjuhlan kunniaksi Sipoon kunnan kehitysjohtaja Pirjo Sirèn suostuu ajatusleikkinä visioimaan Sipoota neljänkymmenen vuoden kuluttua eli vuonna 2060.

Hän näkee itsenäisen Sipoon, joka on kasvanut keskisuuren kaupungin mittoihin.

– Karkeasti arvioiden kunnassa on ennustetulla kasvuvauhdilla tuolloin noin 50 000 asukasta. On kuitenkin tärkeää hahmottaa, että rakentaminen eli kasvun määrä vaihtelee vuosittain ja siten varsinkin vuosikymmenien aikana, Sirèn sanoo.

– Pitkän aikavälin kasvuun vaikuttaa myös talouden suhdannevaihtelut, asuntomarkkinatilanteet sekä liikenneinfrahankkeiden toteutuminen.

Kun kehitysjohtajalta kysyy kunnan tulevaisuuden näkymiä tavallisen kuntalaisen näkökulmasta, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Hän on miettinyt asiaa työkseen ja näkee sipoolaisen arkipäivän parinkymmenen vuoden päästä näin:

"Mukavan tilava, laadukas, terveellinen kotini tässä townhousessa vehreässä ympäristössä on koko perheelle ihan parasta. Käväisen nyt heti aamusta korttelin kuntoiluhuoneessa, ja sitten voin ottaa keskustan kylätalokorttelissa lasta hoitoon viedessään kahvia ja aamupalaa mukaani.

Onkin mukavaa, että isoäiti asustaa palveluasunnossaan samassa korttelissa, missä lapsenlapset ovat päivähoidossa vanhempien työskennellessä. Ja vielä townhouse on kivenheiton päässä kyläkorttelista. Töissä ollessa voin tehdä etätyötä tuossa alueen work cafeessa tai työskennellä yhteisessä korttelin tai vaikka alueen etätyötilassa.

Kortteleiden ja alueiden joustavat yhteistilat mahdollistavat minulle näinä arkipäivinä ja viikonloppuisin kaikkiin tarpeisiin kerho-, kokous- ja etätyötiloja, pihasaunan sekä ihanan vehreän pihan terasseineen.

Työpäivässä voin lounastaa ja töiden jälkeen harrastaa monipuolisemmin palveluiden parannuttua. Vai pistäytyisinkö vaikka iltasella helposti tässä kotikunnassa lähellä kansallispuistossa metsässä, saaristossa ja merellä, ratsastamassa, laskettelemassa tai golfaamassa?. Pienempien liiketilojen erilaisia hyvinvointipalveluita onkin tosi hyvin tarjolla, ja kauppa palvelee entistä enemmän mobiilisti ja toimittaen lisääntyvässä määrin tuotteet kotiin."

Kun ulotamme Sipoon tulevaisuuden näkymät neljänkymmenen vuoden päähän, on tehtävä jo haastavampi, koska muuttujia on paljon.

Kehitysjohtaja sanoo toivovansa Sipoon vuonna 2060 kehittyneen siten, että Nikkilän, Söderkullan ja Talman keskustat ovat pikkukaupunkimaisia, keskenäänkin omaleimaisia, vehreitä, monipuolisia ja toiminnoiltaan sekoittuneita taajamia.

– Sipoolle tärkeät omakotitaloalueet ovat vetovoimaisia. Sipoossa voi asua ja tehdä töitä yhteisöllisesti, väljemmin, laadukkaammin, terveellisemmin ja vehreämmin, Sirèn maalailee.

– Kuntalaiset asuvat minitaloissa, townhouseissa, omakotitaloissa tai monipuolisemmissa kerrostalokortteleissa esimerkiksi keskustoissamme. Sipoolaisia ilahduttaa monipuolisemmat arjen palvelut keskustoissamme:

Hän uskoo myös, että sipoolaiset pendelöivät henkilöjunaliikenteellä Keravalle ja siitä työssäkäyntialueille, joiden saavutettavuus on nykyistä parempi. Toisaalta Sipoon pikkukaupunkimaisissa keskustoissa ja yritysalueilla työpaikkaomavaraisuus on myös noussut ja sipoolaiset käyvät nykyistä enemmän töissä kotikunnassaan.

– Kehyskunnissa yksityisautoilua tarvitaan edelleen pitkällä tulevaisuudessakin. Sen sijaan, että jokainen ajelee yksin autossaan, ollaan tehty voimakas harppaus eteenpäin jakamistalouden hyödyntämisessä autojen käyttöasteen ja matkustajamäärän osalta, jonka lisäksi liikenteen automatisaatio helpottaa ja tehostaa liikkumista; Sirèn sanoo.

Hän uskoo ilmastotalkoiden johtaneen tulevaisuudessa siihen, että joukkoliikenteen hyvä palvelutaso luo sille vetovoimaa yksityisautoilun rinnalle. Asukkaiden arkea helpottaa esimerkiksi myös toteutuneet uudet liityntäpysäköintialueet ja kevyen liikenteen väylät.

– Vuonna 2060 Sipoo on vetovoimainen, mutta monipuolinen: Kymmenien kylien Sipoo on tuolloinkin tärkeä osa sipoolaista identiteettiä. Kylien kehittymisestä on huolehdittu osayleiskaavoja laatimalla ja niiden myötä kyläkeskustoja onkin maltillisesti täydennysrakennettu, Sirèn sanoo.

Yritysten näkökulmasta kehitysjohtaja näkee, että Bastukärr, Sibbesborg ja Box ovat osoittautuneet vetovoimaisiksi yritysalueiksi logistiikan, koneenrakennuksen ja elintarvike- sekä energiateollisuuden yrityksille. Lisää merkittäviä yrityksiä on sijoittunut erityisesti Bastukärriin.

Lisäksi pikkukaupunkimaisissa sekoittuneissa keskustoissa sipoolaisten palvelut ovat monipuolisempia arjen peruspalveluita, sote-alan yrityksineen, vähittäiskaupan yritysten ohella.

– Sipoon kaunis luonto ja kulttuuriympäristö on hyödynnetty nykyistä paremmin: matkailukohteemme tuotteineen ovat suosittuja. Ennen kaikkea Sipoon saariston saavutettavuutta, virkistyspalveluita ja yritysten toimintaa on parannettu ja sipoolaisetkin käyttävätkin vilkkaa, Sirèn suunnittelee.

Kehitysjohtaja luottaa kunnan loistavaan tulevaisuuteen siksi, että jo nyt Sipoon suosio pohjaa hyvään sijaintiin pääkaupungin naapurina. Sipoolaiset voivat poimia arkeensa parhaat puolet sekä kaupunki- että maaseutuasumisesta.

Koronapandemia on jo johtanut siihen, että yhä useampi tähyää Helsingin sijaan kehyskuntiin edullisempien ja tilavampien asuntojen vuoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut