Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uni maistuu eläkkeellä kun työstressi ei haittaa nukkumista – "Muutokset ovat lähes välittömiä ja pysyviä"

Moni nukkuu enemmän ja paremmin siirryttyään eläkkeelle. Työpäiviin verrattuna eläkkeellä mennään nukkumaan keskimäärin noin 40 minuuttia myöhemmin ja herätään noin puolitoista tuntia myöhemmin.

Unen keston lisääntyminen eläkkeelle siirtymisen jälkeen näyttäisi liittyvän nimenomaan siihen, että aamuisin nukutaan pidempään, ilmenee tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa.

– Unen määrä näyttäisi lisääntyvän jo ensimmäisinä kuukausina eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Muutokset unessa ovat lähes välittömiä ja ne vaikuttavat myös kohtuullisen pysyviltä. Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa monelle siirtymistä kohti suositeltua unen kestoa eli noin 7–8 tuntia yössä, väitöskirjatutkija Saana Myllyntausta kertoo tiedotteessa.

Eläkkeellä arkipäiviin tulee työtuntien poistuessa noin kahdeksan tuntia lisää aikaa käytettäväksi muihin aktiviteetteihin. Ainakin osa tästä ajasta käytetään nukkumiseen. Sen lisäksi moni myös nukkuu paremmin eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Erityyppisistä univaikeuksista vähenevät erityisesti liian aikaiset heräämiset ja virkistämätön uni eli väsymyksen ja uupumuksen tunteet tavallisen pituisen yöunen jälkeen.

Ranteessa pidettävillä liikemittareilla tehtyjen mittausten perusteella myös sängyssä vietetty aika lisääntyy eläköitymisen jälkeen. Tämän lisäksi uni-valverytmi siirtyy useilla myöhäisemmäksi kuin aiemmin.

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen on mahdollista nukkua itselleen sopivina aikoina, kun työaika ei määrittele nukkumisen ajankohtaa.

Myös työstressin poistumisen on arvion mukaan yksi keskeisistä tekijöistä eläköitymiseen liittyvien unen muutosten taustalla.

Myllyntaustan väitöstutkimuksen perusteella nukkuminen kuitenkin muuttui samalla tavalla huolimatta siitä, kokiko henkilö viimeisinä työvuosinaan työstressiä vai ei.

– On merkittävää, kuinka laajoja unen muutokset eläköitymisen yhteydessä ovat. Ainoastaan pienellä osalla eläköityneistä, noin 13 prosentilla, unen keston ei havaittu muuttuvan lainkaan. On mahdollista, että nämä henkilöt ovat luonnostaan lyhytunisia eikä heillä ole tarvetta pidemmälle yöunelle, vaikka mahdollisuudet siihen lisääntyvätkin eläkkeelle siirtymisen myötä, Myllyntausta pohtii.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastettava väitöskirjatutkimus korostaa ikääntyneiden työntekijöiden riittävän ja hyvälaatuisen unen tukemisen tärkeyttä. Uni on terveyden, mielenterveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeinen tekijä.

Kolmasosa tutkimukseen osallistuneista kunta-alan työntekijöistä koki viimeisien työvuosien aikana jonkinlaisia univaikeuksia. Mittausten perusteella suurin osa myös nukkui vähemmän kuin suositusten mukaisesti, ja kyselyiden perusteella jopa kolmannes nukkui alle 6,5 tuntia vuorokaudessa.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia, sillä ne osoittavat, että eläkeikää lähentyvien ihmisten uneen on mahdollista vaikuttaa.