Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) alkaa selvittää, millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on lähisuhdeväkivaltaan.
Tavoitteena on tutkia koronan ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, väkivallan eri muotoihin, turvattomuuteen tunteeseen, väkivaltapalvelujen käyttöön ja niihin ohjaamiseen sekä rajoituksiin palveluiden saatavuudessa.
Epidemian aikana on keskusteltu siitä, onko lähisuhdeväkivalta lisääntynyt ja ovatko poikkeusolot vaikuttaneet palveluiden käyttöön sekä väkivaltatapausten ilmenemiseen eli jääkö väkivalta piiloon.
– Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pandemioihin eli maailmanlaajuisiin epidemioihin yhdistyvä pelon, epävarmuuden ja hallinnan tunteen puuttuminen muodostaa ympäristön, joka voi pahentaa ja käynnistää erilaisia väkivallan muotoja, toteaa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki tiedotteessa.
Hietamäen mukaan lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että tekijä eristää uhrin kontrolloimalla tätä ja vähentämällä tilanteesta kertomisen mahdollisuuksia, mikä rajoittaa avun hakemista.
– Tämän dynamiikan ymmärtäminen auttaa kehittämään väkivaltapalveluita haittavaikutusten lieventämiseksi.
Tutkimuksessa hyödynnetään turvakodeista ja Nollalinja-puhelinpalvelusta kertyviä aineistoja. THL vastaa sekä turvakotipalvelujen että Nollalinja-palvelun järjestämisestä.
Lisäksi kerätään uusi tutkimusaineisto haastattelemalla asiakkaita turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista.
Tutkimus rahoitetaan lisämäärärahalla, jonka eduskunta on myöntänyt koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.
THL toteuttaa noin puolitoista vuotta kestävän tutkimushankkeen yhdessä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa.