Takvedaholmen on Sipoon saariston unohdettu helmi – nyt sitä vuokrataan 200 eurolla per vuosi

Saaristo: Kaksi kunnan työntekijää vuokraa puolen hehtaarin kesäpaikkaa 200 eurolla per vuosi.

Takvedaholmen-yhdistyksen puheenjohtaja Matti Mehtola esitteli vuonna 2012 kunnan omistaman saunarakennuksen, josta on merenrantaan 10 metriä ja näkymä aukeaa suoraan länteen. Matti Mehtola

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sipoon kunnalla on kolme merellistä kiinteistöä rakennuksineen, joista se ei aio luopua.

Simsalön saarella sijaitseva vanha, vuonna 1983 lakkautettu kyläkoulu on vuokrattu paikalliselle yhdistykselle ja se saa parhaillaan remontin.

Kalkkirannassa sijaitseva Lövhyddan puolestaan on siirretty ainakin toistaiseksi Työllisyysyksikkö Risteyksen alle ja sen tulevaa toimintamuotoa selvitellään.

Kolmas kunnan omistama merellinen kiinteistö on 2,9 hehtaarin maa-alue rakennuksineen ja vesialueineen 15 hehtaarin kokoisella saarellaTakvedaholmenilla, kivenheiton päässä Gumbostrandista.

Saarikiinteistöt siirtyivät Sipoon kunnan omistukseen vuonna 1998, jolloin niiden omistaja luovutti ne kunnalle lahjakirjalla.

Heti seuravana vuonna kunta vuokrasi saarelta kahdelle työntekijälleen yhteiskäyttöön puolen hehtaarin kiinteistön, jossa on vanha kesämökki, oma ranta ja rantasauna.

Sipoon kunnalla on ollut jo yli 20 vuotta vuokrattuna yksityiselle henkilölle kesämökki rantasaunoineen nimelliseen hintaan. Matti Mehtola

Vuokra oli tuolloin 1 600 markkaa vuodessa. Kunta ei ole korottanut vuokraa kertaakaan, ja vuokralaiset ovat samat kunnan työntekijät kuin alkujaankin.

– Vuokrasumma on edelleen sama eli 200 euroa vuodessa. Sopimuksen ehtojen mukaisesti vuokralainen pitää kiinteistöstä huolta, kuten lahjoittaja oli toivonut, Sipoon kunnan tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen kertoo.

Hän ei osaa kertoa, millä perusteella vuokralainen on aikanaan valittu.

Sipoon Sanomat tavoitti toisen vuokralaisen.

Hän ilmoittaa, ettei ole käyttänyt Takvedaholmenin kesämökkiä vuosiin, vaan sitä käyttää vain toinen vuokralaisista.

– Teimme siitä aikanaan tarjouksen, jonka hyväksyivät kiinteistön kunnalle lahjoittanut mies ja silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström, vuokralainen kertoo.

– Vuokrasumma on mielestäni sopiva, koska mökki on huonokuntoinen ja sinne päästääkseen pitää maksaa muita kuluja esimerkiksi veneestä ja parkkipaikasta.

Takvedaholmen-yhdistys on halunnut kiinteistöt kuntalaisten virkistyskäyttöön. Puheenjohtaja Matti Mehtola oli mukana perustamassa yhdistystä vuonna 2012 ja ryhtyi sen puheenjohtajaksi, koska aktiiviset kuntalaiset halusivat pelastaa vanhat rakennukset ja saada alueen yhteiskäyttöön.

– Takvedaholmen on Sipoon unohdettu helmi, mutta sen unohtaminen on häpeäpilkku kunnalle. Kunnan saamilla kiinteistöillä oli ainakin aiemmin romuja ja jätteitä, jotka kunta on toivottavasti siivonnut jo pois ympäristölain perusteella, Mehtola sanoo.

– Rakennukset olisivat olleet ainakin tuolloin vielä pelastettavissa. En tiedä ovatko ne sitä enää, mutta onneksi siellä on edes se yksi vuokralainen pitämässä paikkoja kunnossa.

Yhdistys esitti kunnalle vuonna 2012 Takvedaholmenin kiinteistöjen vuokraamista 5 000 euron vuosivuokralla. Tavoitteeksi ilmoitettiin kunnostaa rakennukset käyttökelpoisiksi kuntalaisille.

Yhdistyksen idea sai kannustusta kunnanjohtajaa myöten, mutta kaavoitusjaostossa istuvat poliitikot päättivät toisin, koska jaosto katsoi kunnan toiminnalle turhien saarikiinteistöjen joutavan myyntiin.

Vielä tuolloin kunnan tavoite oli luopua turhista kiinteistöistään poikkeuksetta.

Takvedaholmen-yhdistys yritti vielä aikansa saada päättäjien päät kääntymään, mutta lopulta se luovutti. Saaristokiinteistöillä ei tiettävästi ole tapahtunut sen jälkeen mitään.

– Yhdistyksemme toiminta on hiipunut täysin, vaikka meillä on edelleen avoimet Facebook-sivut, Mehtola kertoo. Hän ei ole ollut asian suhteen aktiivinen enää vuosiin.

– Sitä ihmettelen vieläkin, miksi kunta ei ole myynyt omistuksiaan Takvedaholmenilla tai osoittanut edes omistamiaan rantoja virkistyskäyttöön?

Maankäyttöjaoston puheenjohtaja Juhani Rantala (kok.) istui puheenjohtajana edesmenneen kaavoitusjaoston kokouksessa silloin, kun jaosto torppasi yhdistyksen vuokraushaaveet. Rantala kertoo nyt, ettei Takvedaholmenia ole käsitelty vuosiin, koska vuoden 2012 jälkeen kunta on tehnyt periaatepäätöksen siitä, ettei saaristokiinteistöstä luovuta.

– Onhan se kiistatta helmi, mutta tässä taloustilanteessa asia ei ole ajankohtainen. Takvedaholmenin tulevaisuutta ei ole aktiivisesti suunniteltu maankäytön puolella. Se on kohteena jäänyt keskeisempien kehittämiskohteiden jalkoihin. Sitä ei aktiivisesti silti ole unohdettukaan, Rantala sanoo.

Sipoon kunnalle lahjoitetun Takvedaholmenin saarikiinteistön läntinen rantasauna lahtineen pohjoiseen kuvattuna. Kesämökki piilossa vasemmalla takana. Kaksi muuta rantaa ovat etelään ja pohjoiseen. Matti Mehtola

Myöskään hän ei osaa ottaa kantaa vuokralaisten valintaan tai vuokrasumman määräytymiseen. Rantalan näkemyksen mukaan vuokraa pitäisi arvioida vuokraehtojen suhteen.

Hän arvioi, että sopimus on aikanaan tehty virkamiesten toimesta.

– Jos vuokraehdoissa ei ilmene jotain kunnossapitovelvoitteita, rasitteita ja muita velvoitteita, niin vuokra tuntuu huomattavan edulliselta, Rantala sanoo.

Vuokralainen kertoo, että he ovat maalanneet mökin, entisöineet sen ikkunoita ja remontoineet sisätiloja.

– Lahjoittaja halusi silloin elinaikanaan, että paikka pysyy lahjoituksen jälkeen rauhallisena, kuten se on pysynytkin.

Taekvedaholmen

Kunta ei omista koko Takvedaholmenin saarta, vaan ainoastaan osan siitä eli yhteensä 2,9 hehtaarin suuruiset kiinteistöt (maapinta-ala on noin 2,9 hehtaaria, kiinteistöihin kuluu lisäksi vesialueita). Niillä sijaitsee yhden asunnon talo, kesämökki ja talousrakennuksia.

Lahjakirjassa, jolla Sipoon kunta sai kiinteistöt haltuunsa vuonna 1998, oli muutamia toiveita. Ensimmäinen on se, että kunta sitoutuu pitämään kiinteistöt asuttavassa kunnossa. Toinen vaatimus oli, ettei kunta saanut luovuttaa kiinteistöjä pois lahjoittajan elinaikana.

Lisäksi lahjoittaja vaati, että ainakin kesäajaksi kunta vuokraa kiinteistöt henkilölle, joka huolehtii niiden kunnosta. Lahjoittaja halusi myös kunnan huolehtivan siitä, että hän saa viettää viimeiset vuotensa Palvelutalo Lindassa ja tulla haudatuksi Östersundomin hautausmaalle.

Vuokrasopimus yksityisen vuokralaisen ja kunnan välillä on tehty vuonna 1999 ja se on uusittu vuonna 2007. Vuokran suuruus on alunperin ollut 1 600 markkaa vuodessa. Euroina se on ollut 200 euroa vuodessa.

Sopimus on voimassa aina vuoden kerrallaan. Sopimusehdoissa on kuitenkin maininta siitä, että vuokraoikeus loppuu, kun saariston ja rannikon osayleiskaava on niin pitkällä, että kiinteistöjen lisärakennusoikeudet voidaan arvioida.

Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan vuoden 2011 kesäkuussa. Päätöksestä jätettiin 18 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja päätöksestä jätettiin kymmenen valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt 12.2.2014 valitukset.

Takvedaholmenia ei ole saariston ja rannikon osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, vaan sille on kaavoitettu yksi pientalon rakennuspaikka. Lisäksi kaavassa alueelle on merkitty loma-asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.