Rusakkokanta on kasvanut Sipoossa liikaa – myös city-kanit ovat jo tuttu näky

Rusakon korvat ovat isot ja näkyvät. Jussi Murtosaari

Crista Lassfolk-Feodoroff

Moni kuntalainen on pannut merkille, että rusakot ja kanit ovat yleistyneet Sipoossa myös taajama-alueilla.

Sipoon Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Karjalainen kertoo metsästäjien sopineen keskuudessaan, että kantaa on syytä karsia reippaasti.

– Suuri kanta lisää jänisruton uhkaa. Metsästämme rusakoita ihan mielellämme, nehän ovat herkullista ruokaa, mutta taajama-alueilla esiintyvää kantaa emme voi karsia ilman erityisjärjestelyjä. Se asia kuuluu kunnalle, Karjalainen sanoo.

Sipoon pääpuutarhuri Kari Ojamies kertoo, etteivät taajamassa viihtyvät rusakot tai kanit ole aiheuttaneet vahinkoa istutuksille.

– Mitään merkittävää muutosta ei olla huomattu. Toisaalta niillä riittää ruokaa hyvin nyt muutenkin, joten istutettu kasvusto saa olla rauhassa, Ojamies sanoo.

Kunnan teknisen johtajan Ilari Myllyvirran korviin ei ole kantautunut valituksia vemmelsäärten määrästä. Selviteltyään asiaa tarkemmin Myllyvirta kertoo, ettei mahdollisia ongelmia ainakaan ole ilmoitettu kuntaan.

Taajama-alueilla esiintyvää kantaa emme voi karsia ilman erityis- järjestelyjä.

Hän arvioi, ettei erityisjärjestelyille ole tällä erää tarvetta.

– Rusakko eli metsäjänis on alkuperäislajimme ja niitä näkyy taajama-alueilla niin usein, että osalle voisi jo melkein antaa nimen. Kanit puolestaan ovat vieraslaji ja niitä on selvästi vähemmän, Myllyvirta sanoo.

– Tonteilla vahinkoa aiheuttavien rusakoiden ja kanien häätäminen on lähtökohtaisesti maanomistajan tehtävä, samaan tapaan kuin rottaongelma. Jos tilanne riistäytyy käsistä, asiaa pitää tarkastella uudestaan.

Jänisrutto

Elokuun 2020 aikana Ruokaviraston tutkimuksissa on todettu rusakoissa ja metsäjäniksissä runsaasti tularemiaa eli jänisruttoa.

Tapauksia on todettu Kaakkois-Suomessa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla, Oulun alueella ja Keski-Suomessa.

Jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua moniin eläinlajeihin, myös ihmisiin.

Jänisruttobakteeri voi tarttua ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä. Ihmisellä jänisrutto aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehdusta.

Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.

Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä.

Lähde: Ruokavirasto

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut