2
Ajasta-taideteos on kohtaamispaikka NIkkilän Jokilaaksossa, Juhlatalon edustalla. Sen hinta oli 15 000 euroa. Crista Lassfolk-Feodoroff
Katso isompi kuvaTaiteilija Ville Mäkikoskela inspiroitui kivikautisesta asumuksesta Jokilaaksossa. Ville Mäkikoskela
Ympäristötaide: Juhlatalon edustalle on rakennettu kaksiosainen teos, jonka päälle saa istua mietiskelemään.
Crista Lassfolk-Feodoroff
| Päivitetty
Kun Jokilaakson uuden asuinalueen suunnittelutyö alkoi, tekivät arkeologit savipellosta mullistavan löydön: alueella on asuttu jo viisi tuhatta vuotta sitten. Kivikaudelta peräisin olevasta asumuksesta oli jäljellä jopa kaksi hyvin säilynyttä tulisijaa.
Kivikausi inspiroi kuvanveistäjä Ville Mäkikoskelaa, kun hän taiteili alueelle teoksensa Ajasta 1 ja 2. Syyskuussa rakennetun teoksen ensimmäinen osa on pyöreä kiveys, jonka keskellä on pyöreä istuinkoroke.
– Se on kohtaamispaikka, jossa on näköjään jo paljon istuskeltu ja polteltu tupakkia, Mäkikoskela naurahtaa.
Ajasta 1-teosta ympäröivät kivet on halkaistu ja niiden puoliskoja on liikautettu suhteessa toisiinsa. Kuva on otettu työvaiheessa. Ville Mäkikoskela
Tumppeja on viljelty koroketta ympäröivään hiekkarailoon, johon on istutettu kolmisenkymmentä meriveden pyöristämää ja taiteilijan halkaisemaa kiveä. Puolikkaat eivät ole aivan kohdakkain, jotta syntyisi mielikuva ajan liikahtamisesta.
– Halusin näin yhdistää ihmisen ja luonnon. Toivon teokseni rauhoittavan kyläläisiä istahtamaan ja miettimään elämää, Mäkikoskela sanoo.
Teos ei pomppaa maisemasta, vaan sulautuu siihen.
Ajasta 2-teoksessa kiven yläpuolisko on liikahtanut suhteessa alapuoliskoon. Kuva on otettu työvaiheessa. Ville Mäkikoskela
Teoksen toinen osa, reilun tonnin painava luonnonkivi, halki sekin, on pohjan pinta-alaltaan täsmälleen saman kokoinen kuin istuinkorokkeen keskellä olevan punainen ympyrä. Ajassa 2 on helppo ohittaa tavallisena luonnonkivenä, koska se on sijoitettu kiveyksen joenpuoleisen reunaman ulkopuolelle.
– Tarkoitus on alusta alkaen ollut se, ettei teos pomppaa maisemasta, vaan sulautuu siihen, taiteilija sanoo.
Hän rakensi teoksensa Juhlatalon ja Spiritus Lux-teoksen puoliväliin syyskuussa. Jo silloin paikalle kerääntyi taiteilijaa tervehtimään lähitalojen asukkaita, jotka olivat teoksesta kiinnostuneita ja kiitollisia.
Taideteoksen sijaintipaikka on hänelle tuttu vuosilta, jolloin Mäkikoskela asui perheineen Paippisissa ja kuului myös Sipoon Taiteilijat ry:n jäsenistöön.
– Lapsemme oli hoidossa Runebergin päiväkodissa, joten paljon on tullut siinä kulmilla pyörittyä, Mäkikoskela sanoo.
Nykyään hän asuu Helsingissä ja työstää ateljeessaan muitakin materiaaleja kuin kiveä. Kivi kuitenkin viehättää häntä erityisesti siksi, että vaikka se on armoton materiaalina, on se myös palkitseva.
– Kiven kanssa työskentely on hyvin suoraviivaista, koska tuloksen näkee heti. Toisaalta se ei anna mitään anteeksi.
2
