Hallitus on hyväksynyt asumisoikeusjärjestelmää uudistavan lakiesityksen. Esityksen mukaan asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään. Jatkossa asumisoikeusyhtiöt valitsevat asukkaat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran myöntämän järjestysnumeron perusteella, kerrotaan ympäristöministeriön tiedotteessa.
Uutta menettelyä sovellettaisiin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, ja nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot olisivat voimassa kaksi ja puoli vuotta lain voimaantulosta.
Tätä nykyä esimerkiksi Helsingissä asumisoikeuden järjestysnumeroa haetaan Helsingin kaupungilta ja numero on sen saamisen jälkeen voimassa niin kauan, kun sillä on saatu asumisoikeusasunto. Uusi asumisoikeuslaki astuisi voimaan 1. tammikuuta 2021. Uutta asukasvalintamenettelyä sovellettaisiin 1. tammikuuta 2023 lähtien, ja nykyiset järjestysnumerot olisivat voimassa 31. elokuuta 2023 saakka.
Lakiesityksen mukaan poikkeustilanteessa, jossa yhtiön rakennuksella ei ole enää kysyntää asumisoikeustalona ja sen asumisoikeusasukkaista on jäljellä enintään kolmasosa, Ara voisi myöntää yhtiölle luvan muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi.
Muita ehtoja tälle poikkeukselliselle luvalle olisivat: tappiollisen kohteen käyttövastikkeet ja vuokrat eivät riitä kulujen kattamiseen, yhtiön taloudelliset ongelmat eivät johdu sen omasta toiminnasta vaan haastavasta markkinatilanteesta ja yhtiö on jo ryhtynyt talouttaan tervehdyttäviin toimiin.
Asukkaiden asumisturvan tulisi toteutua myös edellä mainitussa poikkeustilanteessa. Yhtiön tulisi tarjota asukkaille toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa, asumisoikeusmaksu korotuksineen palautettaisiin ja asukkaalla olisi myös oikeus lunastaa asuntonsa itselleen talon muuttuessa tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi. Asukkaalle korvattaisiin myös muuttokustannukset.
Asumisoikeusasukkaiden etujärjestö Suomen Asumisoikeusasukkaat ry (Saso) kritisoi vahvasti hallituksen esitystä asumisoikeuslaiksi. Sen mielestä uusi laki vaarantaa pahasti asumisoikeuden kohtuuhintaisuuden ja kestävyyden, kerrotaan Sason tiedotteessa.
Sason kritiikin kärki kohdistuu siihen, että laki tulisi läpi mentyään mahdollistamaan asumisoikeuksien joukkoirtisanomiset varsin löysin perustein ja talojen muuttamisen kovanrahan taloiksi.
Vakavana virheenä pidetään myös sitä, että laki tulisi tuollaisenaan mahdollistamaan kuukausivastikkeiden korottamisen rajoittamattomien vuokrien tasolle ja asumisuran kumulatiivisen hinnan yli kaksinkertaistamisen omistusasunnon hankkimiseen verrattuna. Saso katsoo, että lakiehdotuksen valmistelussa ympäristöministeriö ei ole ottanut huomioon asukkaiden intressiä ja vaatimuksia.
Saso kritisoi myös sitä, että suomalaisessa asumisoikeusjärjestelmässä asukkaiden asema on säädetty lähinnä vuokralaisen asemaa vastaavaksi ja kaikista strategisesti tärkeistä asioista päättävät kohteiden ulkopuolisten isännöintiyhtiöiden johtajat. Näin siitäkin huolimatta, että asukkaat kantavat täyden taloudellisen vastuun kaikista järjestelmän menoista omanpääoman sijoitus mukaan lukien, sanotaan tiedotteessa.
Saso on tehnyt lakiuudistukseen liittyen ympäristöministeriön toiminnasta kantelun / tutkinta- ja huomautuspyynnön eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ympäristöministeriön tiedotteessa puolestaan sanotaan, että lakiuudistuksella vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan asukasvalintaa.
Asukasjäsenten määrää yhtiön hallituksessa kasvatettaisiin 40 prosenttiin. Asukkaat voisivat valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, esimerkiksi vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia. Talokohtainen asukashallinto säilytettäisiin, minkä lisäksi jatkossa yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia sekä käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita, käsittelisi myös asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin.