Husissa aletaan tutkia koronataudin pitkäaikaisvaikutuksia – "Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea"

Husissa alkaa lähiviikkoina seurantatutkimus, jossa selvitetään koronavirustaudin pitkäaikaisia vaikutuksia keuhkoihin ja elämänlaatuun.

– Etsimme vastauksia kysymyksiin, miten koronavirusinfektio vaikuttaa hengityskykyyn, suorituskykyyn ja elämänlaatuun sekä mitä muita mahdollisia pitkäaikaisia oireita infektion sairastaneilla on, kertoo tiedotteessa tutkimusta johtava keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestöstä Filhasta.

Tutkimuksessa ovat mukana Hus, Filha ja Hengitysliitto, joka myös vastaa osin tutkimuksen rahoituksesta.

Oletuksena on, että koronavirustauti saattaa jättää keuhkoihin toiminta- ja työkykyä alentavia pysyviä vaurioita sekä pitkäaikaisia vaikutuksia elämänlaatuun. Oletus perustuu nyt epidemian aiheuttaneen koronaviruksen covid-19:n sekä kahden muun koronaviruksen, sarsin ja mersin aiheuttamiin jälkioireisiin.

– Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea. Tarvitsemme lisätietoa, jotta näihin ja mahdollisiin muihinkin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti, Tuula Vasankari kertoo tiedotteessa.

Keuhkolääkäri tapaa pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä nuoria ja aiemmin terveitä potilaita – antaa nyt tärkeän muistutuksen

Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan 300 potilasta, joita on vuosien 2020–2021 aikana hoidettu Husin teho-, infektio- tai keuhko-osastolla koronavirusinfektion vuoksi. Ryhmään pyritään saamaan yhtä paljon miehiä ja naisia kaikista aikuisikäryhmistä.

Potilaat jaetaan kahteen ryhmään: vakavasti sairastuneihin, jotka ovat tarvinneet teho- tai valvontatasoista hoitoa, sekä lievemmin sairastuneisiin, jotka eivät ole sellaista tarvinneet.

Tutkimuspotilaiden terveyttä seurataan vuoden ajan.

Annamari, 30, on sairastanut koronaa jo yli 5 kuukautta – aktiivisen nuoren naisen elämä mullistui täysin: "Olen kuitenkin selvinnyt hengissä"

Vaikeammin sairastuneet potilaat kutsutaan kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisestaan keuhkotutkimuksiin, joihin lukeutuu muun muassa keuhkojen röntgenkuvaus ja hengitysilman typpioksidin mittaus. Lisäksi lääkäri soittaa potilaalle hoitopuhelun. Mikäli keuhkojen röntgenkuvauksessa on poikkeava löydös, tehdään lisätutkimuksia.

Vuoden kuluttua hoidosta vaikeammin sairastuneille tehdään keuhkotutkimuksia.

Keuhkotutkimusten lisäksi tutkijat tekevät kyselytutkimuksen ja hyödyntävät potilasasiakirjoja sekä tarvittaessa hakevat tietoja eri rekistereistä.

Jari Litmanen sairasti koronaviruksen – Kertoo neljän viikon piinasta Unibetin podcastissa

Tutkijat: Koronaviruksen aiheuttamat oireet voivat vaihdella ihmisten dna:n mukaan