Nikkilään liittyvä tuore väitöstutkimus paljastaa: Sosiaalinen media hakee vielä paikkaansa kaupunkisuunnittelussa

Asuminen: Pitkään Sipoossa asunut ja työskennellyt Pilvi Nummi tutki sosiaalisen median roolia kaupunkisuunnittelussa.

Sosiaalinen media on iso osa monen suomalaisen arkea, mutta kaupunkisuunnittelussa some hakee kuitenkin vielä paikkaansa, toteaa aiheesta väitellyt Pilvi Nummi. .

Ulla Yliherne

Sipoo on päässyt mukaan tuoreeseen väitöstutkimukseen.

Sipoossa pitkään asunut ja kunnan kaavoituspuolella työskennellyt Pilvi Nummi tutki väitöksessään muun muassa sosiaalisen median sekä sähköisen osallistumisen rooleja kaupunkisuunnittelussa.

– Olen työskennellyt sähköisen vaikuttamisen parissa pitkään. Kun tein aiheesta diplomityöni vuonna 2007, sosiaalinen media oli vasta heräilemässä.

– 12 vuoden aikana some on vakiinnuttanut paikkansa ja ainakin puolelle suomalaisista se on nyt keskeinen osa arkea. Suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa sosiaalinen media hakee kuitenkin vielä paikkaansa, Nummi sanoo.

Väitöksen tapaustutkimukset Nummi on tehnyt Sipoossa. Ne pohjautuvat Jokilaakson alueen ideakilpailuun, Nikkilän taajassa toteutettuun Kysymys Nikkilästä -kyselyyn sekä Muistojen Nikkilä -kyselyyn.

– Erilaisia liikkeitä on ollut kautta historian, joten kansalaisten itseorganisoituminen ei ole uusi juttu. Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikuttamiselle ja sähköiselle osallistumiselle kuitenkin helpon väylän.

Lainsäädäntö ei takaa todellista vuorovaikutusta.

Nummi huomauttaa, että lainsäädäntö asettaa tällä hetkellä vuorovaikuttamiselle vain minimitason vaatimuksen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kaavojen asettamista nähtäville ja asukkaiden kommentoitavaksi.

– Tämä on kovin yksisuuntaista kuulemista. Lainsäädäntö ei takaa todellista vuorovaikutusta tai keskustelua.

Nummen mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, miten kuntalaissa olevaa pykälää kuntalaisten oma-aloitteisen osallistumisen tukemisesta tullaan soveltamaan parhaillaan uudistettavana olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Vaikka lain velvoittama vaatimustaso onkin tällä hetkellä matala, Nummen mukaan ihmislähtöisessä suunnittelukulttuurissa on tapahtunut iso muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tämä näkyy myös Sipoossa, jonka suunnittelukulttuuria Nummi luonnehtii avoimeksi ja tulevaisuuteen katsovaksi.

– Sipoolla on hyvä asenne, vaikka se ei aina välttämättä yksittäisestä asukkaasta tunnu siltä, jos hänen oma toiveensa tai näkemyksensä ei toteudukaan.

Parantamisen varaakin olisi.

– Se, miten paljon kaupunkisuunnittelun suunnitelmia avataan, on paitsi hyvin kuntakohtaista, myös paljon yksittäisestä suunnittelijasta kiinni. Riippuu paljon suunnittelijasta mitä vuorovaikutusmenetelmiä hän käyttää ja kuinka paljon sekä siitä, miten suunnittelija on valmis ottamaan vastaan saatua palautetta, Nummi pohtii.

– Sähköinen osallistuminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta asukas, joka ei välttämättä ole itse kiinnostunut suunnittelusta, mutta jolla voisi olla hyvinkin tärkeää kerrottavaa omasta lähiympäristöstään, pystyisi tuoda sen esille.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut