Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa ja muissa länsimaissa.
Iskut, joissa pyritään mahdollisimman moneen uhriin ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana.
– Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään, kertoi Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tiedotustilaisuudessa torstaina.
Suurimman terrorismin uhkan Suomessa muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, ilmenee Suojelupoliisin (Supo) julkaisemasta kansallisen turvallisuuden katsauksesta.
Terrorismin uhka säilyy todennäköisesti lyhyellä aikavälillä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut, Supo arvioi.
Kansainväliset äärioikeistoryhmät toimivat rajojen yli verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on Pelttarin mukaan pysynyt ennallaan, heitä on noin 390.
Yksittäiset henkilöt tai pienryhmät saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta.
– Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa, Pelttari totesi.
Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen uhka ja ne pyrkivät todennäköisesti kehittämään uusia taktiikoita iskujen toteuttamiseksi ja kannustamaan edelleen iskuihin länsimaissa.
Supon mukaan Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, kuten rahoittamista ja propagandan levittämistä. Yhteydet ulkomaisiin terroristiverkostoihin ovat merkittäviä.
Pelttari totesi, että Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.
Koronaepidemian myötä keväällä käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat tilapäisesti vieraiden valtioiden tiedustelua Suomessa.
Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla.
– Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa, sanoi tiedotustilaisuudessa Supon erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.
Keskeisiä toimintoja on siirretty laajasti verkkoon etäyhteyksien varaan. Supon katsauksen mukaan kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät pystyneet heti täysin hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, sillä koronavirusepidemia vaikutti myös niiden omaan toimintaan.
Tällä haavaa kybervakoilu on kuitenkin tavanomaista aktiivisempaa.
– On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus, Pelttari toteaa.
Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.