Sipoolaisten koronarokotukset alkamassa sittenkin Sipoossa – vielä on epävarmaa, kuinka paljon ultrajäässä säilytettävää rokotetta saadaan

Korona: Vielä on epäselvää, kuinka paljon ultrajäässä säilytettävää rokotetta saadaan.

Teho-osaston sairaanhoitaja Eija Koponen sai ensimmäisten joukossa koronarokotteen viime sunnuntaina. Rokottamassa sairaanhoitaja Carita Karttunen. Jouko Tuomas-Kettunen

Ulla Yliherne

Itäuusmaalaisten rokotukset koronavirusta vastaan alkavat näillä näkymin maanantaina 11. tai tiistaina 12. tammikuuta.

Toisin kuin vielä jouluviikolla uutisoitiin, tämän hetkisen tiedon mukaan sipoolaisten rokotukset olisivat alkamassa Sipoossa. Eivät siis Porvoossa Näsin terveysasemalla.

– Monia kysymysmerkkejä on vielä ilmoilla, mutta valmistelemme vaihtoehtoa, jossa rokotukset on mahdollista aloittaa myös Sipoossa, Sipoon johtava lääkäri Anders Mickos kertoo.

Mickoksen mukaan toiveena oli alusta saakka, että Sipooseen saataisiin oma rokotuspiste. Haasteena on kuitenkin ensimmäisenä markkinoille saadun Pfizerin rokotteen säilyvyys. Sitä on säilytettävä -70 asteessa, ultrajäässä.

Kun rokote-erä otetaan pois ultrajäästä, se säilyy jääkaapissa vain viisi vuorokautta.

Rokotteet tulevat kuiva-aineampulleina, joiden sisältö pitää sekoittaa keittosuolaan, että siitä saadaan rokotetta. Yhdessä ampullissa on viisi annosta.

Kun rokote-erä otetaan pois ultrajäästä, se säilyy jääkaapissa vain viisi vuorokautta.

Vielä jouluviikon alussa tiedossa oli, että rokotteet pakataan noin tuhannen annoksen eriin.

– Nyt rokotetta jakava HUS Apteekki on kuitenkin ilmoittanut, että rokotetta on mahdollista pakata ja kuljettaa myös pienemmissä erissä. Tämä mahdollistaa sen, että rokotukset voidaan näiltä näkymin aloittaa myös Sipoossa, Mickos sanoo.

Sen sijaan epäselvää on vielä kuinka paljon rokotetta saadaan kerralla.

– Ensimmäisessä vaiheessa rokotamme THL:n ohjeistuksen mukaiset työntekijäryhmät niin kunnan omista yksiköistä kuin yksityiseltä puolelta. Rokotuksen saavat ensimmäisenä muun muassa sellaiset terveyskeskuksen työntekijät jolla on riskinä altistua virukselle työssään sekä asumispalveluyksikköjen henkilökunta, Mickos toteaa.

Mickos ei uskalla antaa vielä arvioita siitä, milloin kuntalaisten rokotukset voitaisiin aloittaa. Toiveissa on, että käyttöön saataisiin jossain vaiheessa muitakin rokotteita, joissa säilyvyys ja liikutettavuus olisivat helpommin hallittavissa kuin nyt ensimmäisenä markkinoille saadussa rokotteessa.

– Kansalaisten rokottamisesta ei ole vielä varmaa aikataulutietoa edes valtakunnallisella tasolla. Tilanne elää ja tiedot tarkentuvat koko ajan.

– Mutta kun kuntalaisten rokottamisen aika tulee, aloitamme valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisista riskiryhmistä, Mickos toteaa.

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista.

Ensimmäiset rokotteet annettu

Suomen ensimmäiset koronavirusrokotteet pistettiin kuuteen Husin eri yksiköissä työskenteleviin työntekijöihin Lastensairaalan tiloissa Helsingissä sunnuntaina 27. joulukuuta kello 14.

Rokotetut tekevät työtä, joissa he kohtaavat koronapotilaita tai epäillyn tartunnan saaneita.

Historiallisen rokotteen saivat teho-osaston sairaanhoitajat Eija Koponen ja Marcus Norrgård sekä osastonlääkäri Benny Hellqvist, päivystyksen ylilääkäri Timo Suonsyrjä ja apulaisosastonhoitaja Kirsi Mustalammi ja keuhko-osaston sairaanhoitaja Andrea Nummi.

Kaksivaiheisen rokotuksen toinen pistos annetaan heille 21 päivän kuluttua.

Täyden hyödyn eli suojan vakavalta taudilta rokotteesta saa neljässä viikossa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut