Yli puolet suomalaisista kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan myönteisiä tunteita. Yli neljänneksellä rokotteen ottaminen puolestaan herättää kielteisiä tunteita.
Lähes 90 prosenttia positiivisia tunteita rokotetta kohtaan kokevista suomalaisista aikoo ottaa rokotteen, ilmenee NayaDayan selvityksestä.
NayaDaya on suomalainen empatia-analytiikkayhtiö, joka tutkii tunteita, käyttäytymistä ja osallisuutta ilmiöiden ja brändien yhteydessä.
Koronarokotusten tunnedatan yhtiö keräsi tammikuussa online-kyselyllä, johon osallistui tuhat henkilöä.
Kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä eli 27 prosentilla rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
Miehistä 61 prosenttia ja naisista 54 prosenttia kokee positiivisia tunteita rokotetta kohtaan.
Negatiivisia tunteita koettiin eniten Länsi-Suomessa, 32 prosenttia ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa, 22 prosenttia.
Negatiivisia tunteita kokevien joukossa rokotuksesta kieltäytyminen on rokotteen ottamista yleisempää.
Yli kolmannes eli 35 prosenttia negatiivisia tunteita kokevista ei osaa sanoa kantaansa.
Vähän yli kolmanneksessa kansalaisista covid-19 -rokotteen ottaminen herättää helpotusta. 20 prosenttia osoittaa sitä kohtaan pelkoa ja kymmenen prosenttia kiinnostusta.
Mitä nuoremmista on kyse, sitä yleisempää pelko on. 18-29 -vuotiaista 28 prosentilla pelko on yleisin tunne ja 26 prosentilla helpotus.
Vähiten pelkoa kokevat yli 60-vuotiaat, joilla helpotuksen osuus nousee liki 40 prosenttiin, tiedottaa NayaDaya.
– Pandemian tehokkaan torjunnan kannalta on olennaista, miten tunteet vaikuttavat koronarokotteen ottamiseen. Helpotus kertoo tartunnan ja viruksen leviämisen välttämisestä. Se osallistaa ihmisiä rokotuksen ottamiseen, toteaa tiedotteessa NayaDayan johtaja Timo Salomäki.
Pelko puolestaan indikoi vaikeasti hallittavaa uhkaa, jolloin välttäminen kohdistuu rokotteeseen, Salomäki katsoo.
– Tulosten perusteella osa kansasta näkee rokotteen ottamisen uhan välttämisenä, osa uhkana.
Enemmistö suomalaisista kokee koronarokotetta kohtaan tällä hetkellä positiivisia tunteita ja aikoo rokotteen myös ottaa, sanoo NayaDayan toimitusjohtaja Timo Järvinen.
– On kuitenkin syytä huomata, että kun tulokset suhteutetaan koko väestöön, negatiivisia tunteita, useimmiten pelkoa, rokotetta kohtaan kokee noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vastaavasti noin 700 000 kansalaista kokee rokotteen merkityksettömäksi.
Järvisen mukaan tunteiden kehittyminen kuluvan vuoden aikana ratkaisee, miten hyvin epidemia kyetään torjumaan rokotteiden avulla.
Terveydenhuollon ammattilaisista rokotteen aikoo ottaa yli puolet ja 14 prosenttia aikoo kieltäytyä. Osa on jo ottanut rokotteen.
Kyselyn vastaajista terveydenhuollon ammattilaisia on seitsemän prosenttia. Heidän parissaan positiiviset ja negatiiviset tunteet koronarokotteesta ovat yhtä yleisiä.
Salomäen mukaan pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen.
– Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, Salomäki analysoi.
Vaikka rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä haavaa kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa, katsoo toimitusjohtaja Järvinen.
– Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä, hän toteaa.