"Nuoruutta on vaikeaa elää etänä" – kysely paljasti synkät sävyt nuorten korona-ajassa

Kolme neljästä vastaajasta kertoi, että koronarajoitukset ovat heikentäneet henkistä hyvinvointia jonkin verran tai merkittävästi. Kuvituskuva. Arkisto / Johanna Erjonsalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Koronarajoituksilla on ollut selkeä vaikutus nuorten hyvinvointiin, selviää Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten tammi–helmikuun vaihteessa tekemästä kyselystä. Peräti 87 prosenttia vastaajista kertoi, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys, kerrotaan Allianssin tiedotteessa.

– Nuoruutta on vaikeaa elää etänä. Nuorten elämässä sosiaalisilla kontakteilla on muihin väestöryhmiin verrattuna suurempi merkitys. Esimerkiksi monet merkittävät ystävyyssuhteet ja verkostot solmitaan toisella asteella, korkeakouluopinnoissa tai harrastustoiminnan parissa. Näitä suhteita ei pääse samalla tavalla muodostumaan pitkien etäopiskelujaksojen tai harrastustoiminnan taukojen aikana, toteaa Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen tiedotteessa.

Kolme neljästä vastaajasta kertoi, että koronarajoitukset ovat heikentäneet henkistä hyvinvointia jonkin verran tai merkittävästi.

Kyselyyn vastasi 1 022 nuorta. 63 prosenttia vastaajista kertoo, että omaa harrastustoimintaa on rajoitettu. Yli puolet vastaajista pitää rajoitustoimia kuitenkin tarpeellisina koronatilanteessa.

– Nyt koko Suomi on varmasti yhtä mieltä siitä, että nuorten harrastustoiminnalla on selkeä yhteys nuorten hyvinvointiin. Ei toisteta 90-luvun laman virheitä ja leikata nuorisotyöstä. Niin nuorisotyö kunnissa, seurakunnissa kuin nuorisoalan järjestöissäkin tarvitsee jatkossa entistä vakaamman rahoituksen voidakseen tehdä tärkeää työtään, kommentoi vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki tiedotteessa.

Toinen vaikuttamisen asiantuntija eli Katja Asikainen sanoo seuraavaa:

– Meidän täytyy varautua siihen, että korona-ajan nuorten hyvinvointia täytyy tukea vielä vuosien ellei vuosikymmenien ajan. Tarvitsemme ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jota tehdään esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa, että on joku aikuinen siinä lähellä, joka kuuntelee ja tukee. Ja sitten tarvitaan sitä korjaavaa nuorisotyötä, joka tukee vaikeassa tilanteessa olevia nuoria, esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa.

Kouluarvosanaksi koronakriisin hoitamisesta Suomen hallitus ja muut viranomaiset saavat nuorilta 7,3. Liki 40 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei ole saanut riittävästi tukea korona-aikana. Avoimissa vastauksissa nuoret kertoivat elämänpiirin supistuneen vain oman kodin sisälle, opiskelujen tapahtuvan etänä ja harrastusten loppuneen.

"Nuorten karkailu on ilmiö, mitä ei missään tapauksessa pitäisi olla" – Apulaispormestari Sanna Vesikansan mukaan Helsinki parantaa lastensuojelua konkreettisilla toimilla

Kun Viivi, 14, eli vaikeaa aikaa, apuun tuli ääni langan päässä – MLL:n lasten ja nuorten puhelin perustettiin Kannelmäessä 40 vuotta sitten: Puheluissa selvä muutos viime vuosina

300 nuorta saa kesätyön OP:n piikkiin pääkaupunkiseudun yhdistyksissä

Viisi tuhatta työpaikkaa tarjolla nuorille K-ryhmän kaupoissa – korona lisää kesätöitä verkkokaupassakin

Pissis meni pois muodista, mutta tiedätkö mitä tarkoittaa bängeri? – Helsinkiläisnuoret sekoittavat slangiin englantia ja muita kieliä

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut