Lohduttaisiko kuntoportaat ulkoilureittinsä menettäviä nikkiläläisiä?

Arkistokuva. Riitta Ketola

Crista Lassfolk-Feodoroff

Lakisääteinen kuntalaisten kaavakuuleminen järjestettiin Sipoossa ensimmäisen kerran webinaarina viime viikon keskiviikkona. Illan aiheena oli Nikkilän kehitystyö, kaavarunko ja kartanon alueen asemakaava, jonka on tarkoitus mahdollistaa rakentaminen 3 000 asukkaalle jo lähivuosina.

Kuntalaiset lähettivät etukäteen webinaariin viitisenkymmentä kysymystä ja verkkotilaisuudessa osallistujia oli satakunta. Puolitoistatuntisen tilaisuuden aikana asukkaiden kysymyksiä ehdittiin käsitellä vain kourallinen. Joku halusi tietää, tuleeko Nikkilään uimahalli, johon virkamiehet vastasivat tutun vastauksen ”ehkä”.

Alueen liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia koskevia kysymyksiä nostettiin keskusteluun eniten. Vastustusta on herättänyt erityisesti se, että Nikkilän kuntorataa katoaa kaavan alle 2,6 kilometrin verran ja kartanoa ympäröivät pellot rakennetaan täyteen.

Tilaisuus eteni napakasti ja vaikutti käsikirjoitetulta, joten spontaaneja kysymyksiä tai vastauksia ei kuultu. Kehitysjohtajan, liikennesuunnittelijan ja kaavoittajien lisäksi vastaamassa oli myös kunnan liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, joka vakuutti osaltaan pitävänsä huolen siitä, että liikkuvien kuntalaisten etua ajetaan kaavatyössä.

– Tämähän avaa myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Kylävuorentielle voisi rakentaa kuntoportaat ja vähän suuremman ulkokuntoilupaikan, Forsell maalaili.

– Kuntoradan varrella on neljä laitepistettä, mutta ne ovat kaikki elinkaarensa lopussa eivätkä vastaa nykyisiä turvallisuussäädöksiä.

Hän ei peitellyt huoltaan siitä, että nykyisten kuntoratojen osittainen korvaaminen asutusalueille rakentuvilla puistoaluilla saattaa tehdä reippailusta jatkuvaa pysähtelyä ja ehdotti, että uudet reitit suunniteltaisiin valmiiksi ennen kuin alueelle rakennetaan mitään. Frisbeegolf-radan osittaisen uudisrakentamistarpeen osalta Forsell sanoi jo vinkanneensa ammatikseen ratoja suunnittelevaa tahoa, että Sipoosta ollaan pian yhteydessä.

– Tämä (asemakaavaluonnos) on nyt se lähtökohta, josta suunnittelutyö etenee. Yhteistyöllä voimme ehkä päästä tyydyttävään kompromissiin, Forsell sanoi.

Kartanon alueen rakentamista suunniteltiin Sipoossa ensimmäisen kerran jo toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, mutta hanke hautautui aktivoituen seuraavan kerran vasta 1980-luvulla. Tämän vuosituhannen puolella alueen kehitystyön suunnittelua on tehty peräänantamattomasti. Kunnan tavoite on saada alueen asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vielä tämän vuoden puolella ja aloittaa rakentaminen vaiheittain ensi vuonna.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut