Sipoon kehitysjohtaja ohjaa junarata-keskustelua raiteilleen: "Itärata ja Nikkilän rata ovat kaksi täysin eri asiaa"

Raideliikenne: Sipoo ajaa aktiivisesti Keni-rataa, mutta Itäradan osalta ei ole suunnitelmia.

Itärataa pitkin junat kulkisivat Sipoon läpi yli 200 kilometrin tuntivauhtia pysähtymättä. Ville Rinne

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sipoon Sanomien lukija Tarja Rautio pyysi (SiSa 28.1.2021) yleisönosastolla Sipoon kuntaa nykyistä aktiivisemmin valvomaan sipoolaisten etua Itärata-hankkeessa. Rautio toivoi paikallisten poliitikkojen edistävän pikaisesti Sipoon osallisuutta ratahankkeen yhtiöittämisessä, koska hänen mielestään se tarjoaisi aidosti nopeat yhteydet Helsinkiin, lentokentälle ja idän suuntaan siten, ettei Nikkilän ja Keravan väliselle "kömpelölle" raideyhteydelle olisi enää tarvetta.

Tarja Raition näkemyksen mukaan kunnan omissa käsissä on nyt se, tuleeko Itäradasta Sipoolle ryöstö vai lottovoitto.

Hallituksen tammikuussa tekemä päätös käynnistää Itäradan suunnittelu ei sulje Itäistä rantarataa pois. Sipoossa kumpaankaan hankkeeseen osallistuminen ei ole tällä erää kunnan suunnitelmissa. .

Sipoon kunnan kehitysjohtajan Pirjo Sirènin mukaan kyseessä on kaksi täysin erilaista hanketta, joita ei tulisi verrata toisiinsa.

– Kyseisessä mielipidekirjoituksessa Kerava-Nikkilä-radan ja mahdollisen Itäradan ratojen erilaisuutta, eriaikaisuutta, eri vaiheissa olemista ja erilaista päätöksentekoa ei mahdollisesti ole hahmotettu. On ehkä ajateltu niiden olevan esimerkiksi samantyyppisiä, mitä ne eivät ole.

Kehitysjohtajan mukaan asian ytimenä on se, että Kerava-Nikkilä-rata ja mahdollinen Itärata eroavat toisistaan, koska niiden aikajänne on hyvin erilainen, niiden realistisuuden aste on täysin erilainen, ja niiden kannattavuus ja investoinnit poikkeavat voimakkaasti toisistaan.

– Keni-rata on jo olemassa ja vain lähijunat sekä asema- ja osin rataan liittyvää rakentamista puuttuu. Mahdollinen Itärata puolestaan on vuosikymmenien kaukojunaprojekti, joka ohittaa Sipoon, Sirèn sanoo.

Hän epäilee, että kuntalaiset eivät välttämättä hahmota Keni-radan hyötyjä. Sirèn muistuttaa, että laskelmissa Helsingin keskustaan pendelöijä säästäisi ratayhteyden myötä 15 minuutin verran suhteessa linja-autoliikenteeseen.

– Muutoinkin paremmat palvelut, väljempi asuminen, kuitenkin vehreässä ja pikkukaupunkimaisemmassa yhteisössä, on kehityksen ja Nikkilästä Keravalle kulkevan henkilöjunaliikenteen tuoma lopputulos, Sirèn sanoo.

Kehitysjohtaja painottaa, että lähijunaliikenteen yhdysratana Nikkilästä Keravan pääradalle ja asemalle toimiva yhteys on jo olemassa valmiiksi toimivana, sähköistettynä ratana, jota käytetään tavaraliikenteessä päivittäin. Sen avaamisesta henkilöjunaliikenteelle tehtiin tarveselvitys vuonna 2015.

– Siitä laaditaan seuraavaksi tarkempi suunnitelma, ennen varsinaista rakentamista. Lähijunaliikenteelle on luontaista asemien sijainti tiheähkösti ja maankäyttö, joka tiivistyy asemanseuduille: Maankäyttö ja rata on kytketty läheisesti yhteen, Sirèn kertoo. – Liikennöintikalusto on lähiliikennettä palvelevaa ja matkanopeus lähiliikenteen tapaan hitaampaa kuin pääratojen nopean kaluston liikenne, kuten esimerkiksi Pendolino-tyyppiset junat, joita Itäradalle tulisi kulkemaan 220–250 kilometrin, jopa 300 kilometrin tuntivauhtia.

Keni-radan Talman ja Nikkilän uudet asemavaraukset ja niitä ympäröivä keskustamainen maankäyttö on jo kirjattuna Sipoon lainvoimaisessa yleiskaavassa 2025.

Raideyhteyden mahdollistamiseksi Sipoo on parhaillaan asemakaavoittamassa Nikkilää ja piakkoin myös Talmaa.

– Valtion kanssa MAL-sopimuksen mukaisesti, kasvun ja Keni-radan mahdollistaen, Sirèn huomauttaa.

Maaankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sipoo on mukana pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksessa.

Sipoon kunnan passiivisuus arviolta kahden kolmen miljardin euron Itäradan ja 2,7 miljardin euron Lentoradan suhteen selittyy kehitysjohtajan mukaan sillä, että se on ajankohtainen kymmenien vuosien päästä, jos silloinkaan, koska radan toteutumisesta ei ole takeita eikä siitä toteutuessaankaan vaikuta olevan Sipoolle hyötyä.

Sirèn sanoo mahdollisen Itäradan olevan niin kutsuttu ohjeellinen päärata, jonka keskeisiin vaikutusalueisiin kuuluvat ensisijaisesti Itäisen Suomen maakunnat, Kainuu ja Pietari.

Itärata on mukana ohjeellisena pääratana Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa, jonka Maakuntavaltuusto hyväksyi 25.8.2020. Maakuntahallitus päätti kaavojen voimaantulosta 7.12.2020.

Muutoksenhakuviranomaisena toimiva Helsingin hallinto-oikeus on kuitenkin välipäätöksellään 22.1.2021 kieltänyt valtuuston hyväksymispäätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella.

– Täytäntöönpanokielto aiheuttaa sen, että maakuntakaavat eivät ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinainen päätös ratkaisee asian, Sirèn sanoo.

Sipoossa Itärata olisi lännestä poikittain itään kulkeva, pääradan mahdolliseen Lentorataan yhtyvä toinen päärata. Se sijoittuu vaihemaakuntakaavavarauksessa osin pitkään tunneliin, josta rata nousee pintaan Talman itäpuolella.

– Talman osalta voin todeta, että alueella on geoteknisiä haasteita, kuten pohjavesialue, jonka myötä tuontyyppiset tunnelit ovat usein todella kalliita kaukalorakenteita, Sirèn kertoo.

– Talmassa ei ole mahdolliselle Itäradalle asemanseudun kaavallista taustaa, vaan Talman asema on esitetty nimenomaan Keni-radalle lainvoimaisessa yleiskaavassamme.

Ohjeellinen Itäradan varaus on maakuntakaavassa Nikkilän alueella kaakommassa, selvästi kauempana kylän keskustasta, enemmän Linnanpellon puolella.

– Oleellista Nikkilänkin osalta on, että keskusta ja kaavoitettava aseman alue ovat Keni-radan varrella, Sirèn sanoo.

Sipoon kehitysjohtajan mukaan kaikki lainvoimaiset kaavat sekä tekeillä olevat kaavat tukevat vain Keni-rataa. Mahdollisesta Itäradasta sen sijaan on vasta vaihemaankuntakaavan ohjeellinen varaus.

– Itärataa ei ole olemassa varsinaisena hankkeena, vaan siitä on tehty Itärata-taustaselvitys. Se on hyvin alkutekijöissään ja selvitys on taustana liikenne- ja viestintäministeriön ja Itä-Suomen kaupunkien välisissä keskusteluissa idän suunnan ratojen jatkosuunnittelusta, Sirèn huomauttaa.

– Sipoon valtuuston tahtotila on, että Keni-rata olisi liikennöity jo noin viiden vuoden kuluttua. Mahdollisen Itäradan toteutuminen on huomattavan epävarmaa, ja se sijoittunee hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

Toisin kuin Sipoon kunta, on Porvoon kaupunki hyvin aktiivinen Itäradan suhteen, koska se mahdollistaisi henkilöliikenteen Kuninkaanportista lentoaseman kautta Helsingin rautatieasemalle 32 minuutissa.

Porvoo on jo alustavasti sitoutunut maksamaan miljardihankkeen suunnittelutyöstä 10 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman kokonaishinnaksi on arvioitu on noin 70 miljoonaa euroa eikä Sipoolla ole näillä näkymin aikeita osallistua suunnittelutyön kustannuksiin.

Itärata yhdistäisi puoli Suomea

Ministerivaliokunnan tammikuussa tekemän linjauksen mukaan 106 kilometriä pitkä Itärata kulkisi lentoaseman ja Porvoon kautta Kouvolaan. Linja kulkisi Sipoon läpi, Keravalta Talman kautta Linnanpellon suuntaan ilman pysähdyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut itäisen suunnan ratayhteyden eli niin kutsuttuun Itäradan hankeyhtiövalmistelun 24.6.2020.

Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat ovat Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Lapinlahti, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari. Ne ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta.

Yhteensä Itäradan vaikutusalueella on yhteensä 16 kuntaa ja kaupunkia, seitsemän maakunnan alueella. Asukkaita on alueella lähes miljoona ja pääkaupunkiseutu mukaan lukien noin tuplasti enemmän.

Itäradan toteutuminen edellyttää Lentorata, joka pitäisi suunnitella niin, että se mahdollistaa radan jatkamisen idän suuntaan

Itärata yhdistäisi myös Porvoon uudelleen rautatiekaupunkina rataverkkoon.

Lähde: Itärata.fi

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut