Viime syksynä eli koronasyksynä seuratut ihmiset suhtautuivat tulevaisuuteen varovaisen optimistisesti. Taloudellista epävarmuutta lukuun ottamatta he eivät kokeneet koronan uhkaavan omia suunnitelmiaan.
Teknologian tutkimuskeskus VTT tutki suomalaisten korona-ajan elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Tutkimus seurasi 27 eri-ikäisen henkilön arkea.
– Ihmisten elämäntapa on muuttunut ainakin väliaikaisesti, ja myös merkkejä pidemmän aikavälin muutoksesta on. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset halusivat jatkaa myös pandemian jälkeen, kertoo tiedotteessa projektin vastaava tutkija Pauli Komonen VTT:ltä.
Pandemian jälkeinen arki saa suuntaa kotikeskeisestä elämäntavasta, monipaikkaisesta työelämästä, vuorovaikutuksen virtualisoitumisesta sekä matkailun, konserttien ja urheilutapahtumien kaltaisten sosiaalisten aistielämysten paluusta.
Uusia mahdollisuuksia on avautunut esimerkiksi verkkokaupoille ja kuljetuspalveluille, tutkimuksessa todetaan.
Vaikka ihmiset kaipasivat ulkomaanmatkoja, niin monet ovat myös oivaltaneet, miten kiinnostavia kohteita Suomessa on. Etenkin nuoret olivat myös hyvin tietoisia matkailun ympäristövaikutuksista.
Kodista on tullut huomattavasti aiempaa tärkeämpi paikka ja sen väljyyttä ja etäistä sijaintia arvostettiin eri tavalla kuin aiemmin.
Monet ovat panostaneet asumiseen esimerkiksi remontoimalla, ja kodin merkitys eräänlaisena arjen monitoimikeskuksena on vahvistunut.
– Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa, toteaa VTT:n kuluttajatutkimuksen tiimipäällikkö ja projektin tutkija Anu Seisto.
Arkea on helpotettu esimerkiksi päivittäistavaroiden ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksella.
– Korona-aikana on arvostettu ruoan paikallisuutta, terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä, Seisto sanoo.
Kuluttamisessa on keskitytty arjen perusasioihin. Tutkimuksen osallistujat kertoivat käyttäneensä selkeästi aiempaa vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin, vaatteisiin ja liikkumiseen, mutta toisaalta säästöjä ei ole juurikaan kertynyt. Etenkin kotitalouksien ruokakulut ovat kasvaneet.
Sosiaaliset verkostot ovat olleet koetuksella, kun ihmisten tapaaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Osallistujat luottivat silti pääosin omien ihmissuhteidensa kestävyyteen, vaikka yhteydenpito olisi vähentynyt tai siirtynyt digitaalisiin kanaviin.
Komonen pitää kiinnostavana havaintona, että korona-ajan vaikutus sosiaaliseen elämään koettiin jopa kokonaisuudessaan myönteiseksi, vaikka suuri osa yhteydenpidosta olisi siirtynyt verkkoon.
– Eri-ikäiset ihmiset ovat omaksuneet uusia viestintäkanavia nopeasti. Ihmiset myös kokivat, että yhteydenpitoon on tullut aiempaa välittävämpi sävy.
Toisaalta esimerkiksi yksin asuvilla ja riskiryhmään kuuluvilla tilanne saattoi olla vaikeampi. Suurena haasteena pidettiin sitä, jos perheenjäseniä asui ulkomailla. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin aiempaa vaikeammaksi.
Useat tutkimuksen osallistujat kertoivat nukkuneensa paremmin, syöneensä terveellisemmin ja liikkuneensa enemmän.
Osalla vastaajista tilanne oli johtanut passivoitumiseen, yksipuoliseen syömiseen ja epäsäännölliseen päivärytmiin.
Korona-aika on vaatinut uudenlaista yksilöllistä aloitteellisuutta oman elämän ohjaamisessa, VTT:n tutkimuksessa todetaan. Osallistujat uskoivat, että korona lisää ihmisten kykyä varautua kriiseihin, keskittyä elämän olennaisiin asioihin ja pitämään huolta terveydestään.
VTT:n tutkimukseen osallistui 27 ihmistä viime syys-joulukuussa, iältään 18-66 -vuotiaita. Osallistujat edustivat sosioekonomisesti ja elämäntilanteeltaan mahdollisimman monipuolisesti väestöä. He kertoivat elämästään verkkopäiväkirjoissa ja chat-ryhmäkeskusteluissa.