Brobölen patoa esitetään purettavaksi – uhanalainen meritaimen halutaan pelastaa Sipoonjoessa

Pato: Brobölen padon kunnostusvaihtoehdot olivat kh:n käsittelyssä. Kunnalle Maa- ja metsätalousministeriöltä tammikuussa huomattava avustusraha.

Kunnanhallitus pohti Sipoonjoen meritaimenkannan elvyttämiskeinoja tiistaina. sipoon sanomat

Laura Heino

Sipoonjoessa elää luontaisesti lisääntyvä, uhanalainen meritaimenkanta.

– Meritaimenen elinalue Sipoonjoessa on nyt suppea ja lisääntymiseen soveltuvat alueet vähissä. Merestä nousseita taimenia on silti viime vuosina havaittu syksyisin kutupaikoilla. 2020 oli ennätysvuosi poikasten määrässä, nikkiläläinen Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson kertoo.

Tilanteen parantamisessa auttanee kunnan saama avustus Maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU:sta.

– Avustusta haettiin esiselvityksen teettämiseen, lupahakemuksen ja korjaus- sekä kunnostussuunnitelman laatimiseen, työn luvittamiseen, toteuttamiseen sekä viestintään ja raportointiin. Kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 183 000 euroa, josta kunnalle tulevan avustuksen suuruus on 50 %, kunnanpuutarhuri Kari Ojamies toteaa.

Yhdeksi ratkaisuksi vaelluskalojen auttamiseksi on esitetty Brobölen padon purkamista Sipoonjoesta. Yhteensä 28 valtuutettua jätti asiasta aloitteen vuonna 2019. Aloitetta käsiteltiin tällä viikolla kunnanhallituksessa. Kh:ssa puntaroitiin padon kunnostusvaihtoehtoja eli joko padon purkamista tai kalatien korjaamista ilman padon purkua.

– Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa joessa lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta, tulvavesien hallinta ja kulttuurihistorialliset arvot, Ojamies sanoo.

Tällä hetkellä kalatiestä ei mene vettä juuri koskaan.

Gustafssonin mukaan olennaista on veden riittävyys.

– Kalojen kannalta ei juuri ole eroa, puretaanko pato tai korjataanko kalatie, kunhan vettä on aina tarpeeksi kalojen ylösnousua ja alas pääsyä varten.

– Tällä hetkellä kalatiestä ei mene vettä juuri koskaan. Pienimuotoinen korjaaminen ei riitä. Se tulisi rakentaa uudelleen ja ohjata sinne suurin osa alas kulkevasta vedestä. Tällöin pato voisi jäädä, mutta vettä sinne ei juuri tule suunnata, Gustafsson jatkaa.

Nikkiläläinen arvelee, että padon purkaminen lienee hankala prosessi mahdollisten valitusten vuoksi.

– Toki luonnontilaisen näköinen koskialue olisi kauniimpi, mutta sekin vaatii isoja rakennustöitä, jotta Sipoonjoen vedenpinta ei putoa liian rajusti.

Sipoonjoessa on voimassa kaikkia vaelluskalavesistöjä koskevat rajoitukset.

– Valitettavasti aina, kun on isoja, kiehtovia lohikaloja, liikkeellä on myös niitä, jotka koettavat kaloja saada. Koskialueiden ja erityisesti taimenen kutualueiden valvonnasta tulee huolehtia, jotta emokalat saavat rauhassa jatkaa sukuaan, Gustafsson tuumaa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut