Luulitko, että viranomaiset syynäävät kaikki kaupoissa ja verkossa myytävät tuotteet? Niin luulee 80 prosenttia suomalaisista, mutta se on virhekäsitys

Kuvituskuva. Arkisto/ Raimo Eerola
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Valtaosa osa kuluttajista uskoo, että kaikki kaupoissa tai verkkokaupoissa myynnissä olevat tuotteet ovat viranomaisten tarkastamia ja hyväksymiä.

Näin ei kuitenkaan ole.

Esimerkiksi sähkölaitteiden pakollinen ennakkotarkastus päättyi jo neljännesvuosisata sitten, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Suurelle osalle kulutustavaroista ei ole pakollista ennakkotarkastusta koskaan ollutkaan.

Tukes teetti viime syksynä kyselyn kuluttajien käsityksistä tuotteiden ja palveluiden turvallisuudesta. Vastaajia oli vähän yli tuhat, nuorimmat 17-vuotiaita ja vanhimmat liki kahdeksankymppisiä.

Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi viranomaisten tarkastavan etukäteen esimerkiksi sähkölaitteiden, henkilönsuojainten, ilotulitteiden, lelujen tai lastenhoitotarvikkeiden turvallisuuden.

– Tämä oletus tuotteiden ennakkotarkastamisesta on ihmeen sitkeässä, vaikka esimerkiksi sähkölaitteiden ennakkotarkastukset päättyivät Euroopan Unioniin liittymisen myötä 25 vuotta sitten, sanoo tiedotteessa johtaja Tuiri Kerttula Tukesista.

Kerttula lisää, että suurella osalla kulutustavaroista – kuten lelut ja lastenhoitotarvikkeet – ei ole ennen EU:takaan ollut viranomaisen tekemää ennakkotarkastusta.

Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on valmistajalla, maahantuojalla ja myyjällä.

Ennakkotarkastusten sijaan viranomainen valvoo markkinoilla olevia tuotteita riskiperusteisesti ja testauttaa sellaisia tuote-eriä, joiden turvallisuudesta tai vaatimustenmukaisuudesta herää valvonnassa epäily.

– Tukesilla ei ole omia testauslaboratorioita, vaan teetämme testit ulkopuolisilla asiantuntijalaitoksilla, esimerkiksi Tullilaboratoriossa, Kerttula kertoo.

Jos tuote osoittautuu vaaralliseksi, myyjän pitää lopettaa sen myyminen välittömästi ja tarvittaessa poistaa tuote markkinoilta, eli jakeluketjun kaikista vaiheista.

Vakavimmissa tapauksissa myydyt tuotteet voidaan määrätä kerättäväksi pois kuluttajilta ja muilta loppukäyttäjiltä, kyse on tällöin takaisinvedosta. Yrityksen pitää tiedottaa tuotteen takaisinvedosta tehokkaasti, joko henkilökohtaisesti tai julkisesti.

Jos kuluttaja huomaa esimerkiksi lehdessä ilmoituksessa vaarallisesta tuotteesta, Kerttula neuvoo toimimaan ilmoituksessa annetun ohjeen mukaan ja lopettamaan tuotteen käyttö.

– Jos taas huomaa itse, että tuote on vaarallinen, on ensisijaisesti oltava yhteydessä tuotteen myyjään.

Tietoa Tukesin markkinavalvonnassa havaituista vaarallisista tuotteista löytyy Tukesin verkkosivuilta, jossa voi myös tehdä ilmoituksen vaarallisesta tuotteesta.

– EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilatuista tuotteista olen eniten huolissani, Kerttula toteaa.

Jos tilaa tuotteita EU:n ulkopuolelta, Euroopasta ei silloin löydy vastuutahoa, jolle tuotteen voisi palauttaa ja jolta voisi vaatia korvauksia. Usein myös tuotteen hinta kertoo jotain myös laadusta.

– Kuluttajalla on valttikortit kädessä. Hän voi omalla ostokäyttäytymisellään vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita markkinoilla on. Kannattaa harkita tarkkaan, mitä ja mistä ostaa Kerttula sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut