Mielenterveyden ongelmien voimakas kasvu koronapandemian aikana näkyy selvästi suurten työterveysyritysten Mehiläisen ja Terveystalon asiakkaissa.
Tuki- ja liikuntaoireisiin on niin ikään haettu apua entistä enemmän etätöiden takia.
Terveystalossa lääkärikäynnit tavallisten flunssien ja muiden yleisten sairauksien vuoksi rojahtivat viime vuonna. Koronatestejä sen sijaan tehtiin runsaasti ja myös digitaaliset vastaanotot lisääntyivät.
Ahdistuneisuushäiriö nousi viime vuonna Terveystalossa kolmanneksi yleisimmäksi diagnoosiksi. Kolme viidestä yleisimmistä sairauspoissaolojen syistä liittyy mielenterveyden ongelmiin.
– Korona on vahvistanut mielenterveyden vaivojen kasvutrendiä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden käyttö on jatkanut nousuaan, kertoo Terveystalon viestintäjohtaja Kati Kaksonen.
Myös etätyön poikimat niskan ja hartian jumit näkyvät työterveyden asiakkaissa. Eikä vatsakaan aina voi hyvin, sillä gastrovaivatkin ovat lisääntyneet.
– Ehkä ihmiset juovat liikaa kahvia tai syövät huonosti, Kaksonen pohtii ja täsmentää, että kyse on maallikon arvailusta.
Mehiläinen kertoo tiedotteessa, että työterveydessä sairauspoissaolot pysyvät edelleen alhaisella tasolla.
Viime vuonna sairauspäiviä oli työterveysasiakasta kohden edellisvuodesta lähes 15 prosenttia vähemmän ja alkaneita poissaolojaksoja lähes 21 prosenttia vähemmän.
Myös nyt alkuvuonna poissaolot ovat jäämässä edellisvuosia matalammalle tasolle.
Sairauspoissaolojen kutistuminen on Mehiläisen lukuja laajempi ilmiö. Myös Kelan korvaamat sairauspoissaolopäivät kääntyivät laskuun viime vuonna.
– Sairauspoissaolojen laskun taustalla on pandemiakeväältä tuttuja syitä. Kiertävien hengitystieinfektioiden ja vammojen määrä on edelleen alhaisella tasolla ja toisaalta etätöitä voidaan jatkaa lieväoireisena. Myös lomautukset tai työn tilapäinen loppuminen näkyvät määrän laskussa, sanoo tiedotteessa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli.
Yli kolmen kuukauden sairauspoissaolot vähentyivät viime vuonna eniten, 12 prosenttia.
– Epidemiatilanteen jatkumiseen liittyvät huolet, pitkittyvä eristäytyminen ja kertynyt hoitovelka saattavat jatkossa taas lisätä sairauspoissaoloja kohti pandemiaa edeltävää tasoa, Jalli arvioi.
Sairauspoissaolojen vähenemisestä huolimatta mielenterveyden syistä johtuvat poissaolot kuitenkin kasvoivat viime vuonna lähes kuusi prosenttia työterveysasiakasta kohti, Mehiläinen tiedottaa.
Samoin mielenterveysdiagnoosien osuus kaikista työterveyden lääkärikäynneistä jatkoi viime vuosilta tuttua lievää nousua.
Mielenterveyden ongelmat ovat näkyneet vastaanotoilla ja sairauspoissaoloissa myös alkuvuonna.
– Ilmiön vahvistuminen huolestuttaa. Käynnit työpsykologilla lisääntyivät viime vuonna lähes 27 prosenttia ja myös työyhteisöjä tuettiin edellisvuosia useammin, Jalli toteaa.
Sairaanhoidon lääkärikäyntien syissä eniten nousivat mielenterveyden syyt, joissa kasvu oli noin 10 prosenttia.
– Vaikka asiakasmäärien kasvu selittää osan käyntimäärään noususta, työpsykologin tuen tarve näkyy selkeänä ja nousu painottui syksyyn ja loppuvuoteen. Sama trendi näyttäisi myös jatkuvan, kertoo Jalli.
Työterveydeltä on pyydetty entistä enemmän ja monipuolisemmin mielenterveyttä edistäviä matalan kynnyksen palveluita niin yksilöille, työyhteisöille kuin esimiestyönkin tueksi.
– Mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen korostuu koronatilanteen yhä jatkuessa. Samaan aikaan on sekä vaikeita asioita käsiteltävänä että ollaan edelleen etäällä työyhteisöstä. Myös pimeä vuodenaika lisää osaltaan oireilua, Jalli luonnehtii.
Psykologityön kasvun lisäksi myös käynnit Mehiläisen työfysioterapeutilla lisääntyivät viime vuonna noin yhdeksän prosenttia.
– Työfysioterapeutin ohjeita on pyydetty aiempaa runsaammin muun muassa etätyön ergonomiaan ja lievien tuki- ja liikuntaelinoireiden omahoitoon. Tämä on hyvä asia ja auttaa ehkäisemään hankalampia oireita, Jalli toteaa.