Yli puolella työntekijöistä päivittäinen työaika ei jousta lainkaan, ilmenee tuoreesta barometrista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n työolobarometrin mukaan 56 prosentilla työntekijöistä päivittäinen työaika ei jousta lainkaan. Liukuva työaika on käytössä 15 prosentilla ja työaikapankki 27 prosentilla työntekijäammateissa työskentelevistä.
Työajoilla ja työntekijän mahdollisuudella vaikuttaa niihin on yhteys työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen, sanoo tiedotteessa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
– Työntekijälähtöisiä työaikaratkaisuja on otettava entistä enemmän käyttöön myös työntekijäammateissa. Joustavuutta voidaan lisätä muun muassa liukuvan työajan, työaikapankkien, vapaaehtoisen osa-aikatyön ja osallistavan työvuorosuunnittelun avulla.
Työolobarometrin mukaan useampi kuin joka kolmas eli 38 prosenttia työntekijöistä tekee vuorotyötä. Noin viidennes heistä ei pysty vaikuttamaan lainkaan siihen, miten työvuorot määräytyvät.
Yhtä usea vuorotyötä tekevistä, 19 prosenttia, kertoo voivansa vaikuttaa vuorojärjestelyihin erittäin paljon. Näiden työntekijöiden osuus on selkeästi kasvanut kahden vuoden takaisesta, jolloin vain 13 prosenttia vuorotyöntekijöistä kertoi voivansa vaikuttaa erittäin paljoin työvuorojensa määräytymiseen.
– On ilahduttavaa, että niiden työntekijöiden osuus, jotka voivat vaikuttaa paljon vuorojärjestelyihin on lisääntynyt. Se kertoo siitä, että kyse on myös asenteista. Työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa voidaan työpaikoilla lisätä, jos niin halutaan, Antila painottaa.
Työaikajoustot ovat nykyisin pitkälle työnantajalähtöisiä kuten ylityötä sekä vuoro- ja yötyötä. SAK:laisista työntekijöistä jopa lähes neljännes tekee yötyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti.
Yötyö kuormittaa työntekijää sekä fyysisesti että psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Puolet yötyötä tekevistä onkin huolissaan työnsä haitallisista vaikutuksista terveyteen.
Useimmiten työtään haluaisivat barometrin mukaan keventää 50-60 -vuotiaat työntekijät. Jopa 17 prosenttia tästä ikäryhmästä haluaisi tehdä vähemmän töitä, vaikka se tarkoittaisi vastaavasti pienempää palkkaa.
Anttila katsoo, että työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä pitää parantaa.
– Sillä olisi positiivinen vaikutus erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvointiin. Vapaaehtoisen osa-aikatyön lisääntyminen parantaisi myös työllisyyttä, jos työtä samalla jaettaisiin uusille työntekijöille.
SAK:n työolobarometriin kerätään tiedot kahden vuoden välein. Viime vuonna aineisto koottiin noin tuhannella puhelinhaastattelulla.