Sipooseen tulossa oma padel-halli – pelaamaan pääsee ehkä jo syksyllä

Liikunta: Hankkeen taustalla neljä paikallista osakasta.

Tässäkin projektissa on mukana Sipoon Wolfista ja Rasol Oys:sta tutut ja Eero Lehvonen (oik.) ja Tomi Roukala. Jouni Lampinen

Jesse Helminen

Pian ei tarvitse sipoolaisten padelin harrastajien ajaa naapurikuntiin harrastamaan uutta pallopeliä, sillä uuden padel-hallin perustuksia aletaan pian louhia Söderkullan Hiekkamäentiellä.

Pelaamaan pitäisi päästä syksyllä tai viimeistään alkutalvesta.

Yksi projektin takana häärivistä on Sipoon Wolfin monitoimimies Eero Lehvonen, jolla kipinä padeliin on iskenyt jo vuosia aiemmin. Muut hankkeen osakkaat ovat Kalle Vänskä, Tomi Roukala ja Markus Rantavuori.

Lehvonen näkee, että aloittelijaystävällisen pelin suosio on kasvamaan päin ja harjoitusvuorot voivat olla toisinaan kiven alla:

– Itse kun aloitti pelailun, niin vuoroja varatessa sai olla melko aikaisin hereillä varausten suhteen, jos halusi esimerkiksi arkena parhaaseen aikaan hyvän vuoron.

Nyt laji on kasvattanut suosiotaan korona-aikana entisestään ja Lehvonen näkee suosion kehityksessä Suomessa myös yhtymäkohtia naapurimaa Ruotsiin, jossa padel löi läpi isosti jo hieman aiemmin:

Jos kysyntää on, niin yhdistys tai seura voitaisiin perustaa.

– Jos trendi on sama kuin Ruotsissa, niin täällä ollaan jopa vähän jäljessä.

Sipoolaisittain lajin harrastaminen vaatii myös vähintään parinkymmenen kilometrin edestakaisen ajomatkan, sillä lähimmät padel-hallit sijaitsevat Porvoossa, Keravalla, Vantaan Porttipuistossa, Helsingin Viikissä ja Myllypurossa.

Lehvonen on kuitenkin sitä mieltä, että kenttiä on varmasti tulossa lähivuosina lisää, joten nyt oli siis hyvä aika perustaa lajin keskus myös Sipooseen.

Uutta hallia suunnitellessa haluttiin lähteä sillä ajatuksella liikkeelle, että kyseessä tulee olemaan nimenomaan padeliin sopiva halli. Lehvonen kertoo, että aluksi kyllä kartoitettiin jo olemassa olevat hallit, mutta padel vaatii omanlaiset olosuhteet.

Kenttä on pituudeltaan 20 metriä ja leveydeltään 10 metriä, jota ympäröi päädyissä pleksilasi. Kentällä täytyy olla myös korkeutta, ettei pelipallo osu jatkuvasti kattoon.

– Aluksi katsottiin olisiko mitään valmiita halleja, joihin olisi voinut sijoittaa kolme kenttää, mutta kenttien koko asettaa jo rajoituksia koon ja korkeuden suhteen.

– Halleissa, jotka on rakennettu johonkin muuhun käyttöön voi olla esimerkiksi keskellä hallia isoja tukevia pilareita, joten sinne on vaikea padel-kenttää laittaa, Lehvonen selventää.

Näin hankkeessa päädyttiin siihen ratkaisuun, että on parasta rakentaa aivan uusi halli vain padelin tarpeita varten.

– Tontilla pian aloitetaan perustusten tekeminen louhinnalla ja rakentamisen on tarkoitus alkaa luvista riippuen mahdollisimman nopeasti, mutta kevään aikana kuitenkin ja loppusyksystä voisi olla jo valmista.

– Kenttätoimittajiin on jo oltu yhteydessä ja tällä hetkellä tehdään vertailua, että mistä tilataan, Lehvonen valottaa taustoja.

Halliin on näillä näkymin tulossa kolme padel-kenttää ja pukuhuone- ja peseytymistilat, mutta tontilla on tilaa rakennuksen laajentamiselle, jos lajin kysyntä kasvaa uuden hallin myötä.

Vielä ei ole varmistunut, mikä uuden hallin nimeksi tulee. Projekti kulkee vielä työnimellä ”Padel Sipoo”, mutta Lehvonen ei poissulje sitä ajatusta, että uusi padel-areena voitaisiin nimetä jonkun yhteistyökumppanin mukaan.

Lisäksi jos uuden hallin myötä harrastajien määrä lähtee kasvuun, niin olisiko mahdollista perustaa Sipooseen oma padel-seura?

– On idea, mutta siinä on selvittely käynnissä, mutta varmasti jos kysyntää on, niin padel-yhdistys tai seura voitaisiin perustaa.

Yhdistelmä tennistä ja squashia

Kenttä on pienen tenniskentän kaltainen verkkoineen, mutta uloimpien rajaviivojen sijasta kenttää rajoittavat seinät. Pallo saa pelissä tietyin rajoituksin osua seinään ja kimmota siitä, kuten squashissa. Padelia pelataan sääntöjen mukaan aina nelinpelinä, mutta sitä on mahdollista pelata myös kahdestaan padelin kaksinpelikentällä.

Pelikentän pituus on 20 m ja leveys 10 m ja sen jakaa kahteen osaan verkko, jonka korkeus on keskellä 88 ja reunoilla 92 cm eli hieman matalampi kuin tennisverkko.

Laji tuli Suomeen vuonna 2003.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut