Esteitä pois suunnittelulla ja korjauksin Itä-Uudellamaalla – Sipoo näyttää hyvää mallia

Esteetön ympäristö hyödyttää kaikkia ja saavutettavuus on tasa-arvoa. Outi Paappanen

Marita Itävuori

Lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla on vaikea päästä sisätiloihin, jos ovi ei pysy auki, tai hissi kulje. Luonnosta ei pääse nauttimaan, jos kulkureitin katkaisee ylipääsemätön kynnys.

Tuore alueellinen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma pyrkii muuttamaan tilannetta. Ohjelma kattaa koko Itä-Uudenmaan ja sen tarkoituksena on lisätä asukkaiden tasa-arvoa.

Työsarkaa riittää, ja paljon.

Erkki Hietala Porvoon vammaisneuvostosta kertoo, että lausuntoja pyydetään yhä usein jälkikäteen, vaikka siinä vaiheessa niillä ei enää ole vaikutusta. Hietala edustaa neuvostossa Porvoon Invalideja.

– Oli sitten kyseessä iso tai pieni kohde, aina pitäisi kysyä neuvoa etukäteen, hän sanoo ja lisää, että asiantuntija-apua on kyllä käytettävissä.

Valmistuneessa ohjelmassa korostetaankin yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sekä poikkihallinnollisesti kunnissa, että kokemusasiantuntijoiden ja asukkaiden äänen saamista kuuluviin.

Sipoossa muutoksia on tapahtunut ilahduttavasti, kun asiaa on pidetty esillä.

Tarkoituksena on saada palvelut, rakennukset ja ympäristö saavutettavaksi kerralla, ettei korjaavia toimenpiteitä enää tarvita.

– Yhtenä tärkeänä osana on seuranta esteettömyyttä edistäville toimenpiteille ja niiden toteutumiselle, alueellisen työryhmän projektipäällikkö Irja Suhonen kertoo.

– On monia huomioitavia asioita, kun palveluja suunnitellaan tai korjataan. Kaikkea ei saada kerralla valmiiksi, mutta jostakin täytyy aloittaa.

Mukana ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä ovat olleet kuntien eri toimialat, sekä vanhus- ja vammaisneuvostot.

Kunnissa esteettömyyskysymysten kanssa ovat tekemisissä muun muassa kuntasuunnittelu, -tekniikka, rakennusvalvonta, vammais- ja vanhuspalvelut, sivistystoimi, sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Asiantuntijana mukana oli rakennetun ympäristön esteettömyysasiantuntija Jukka Suhonen.

Sipoossa muutoksia on tapahtunut ilahduttavasti, kun asiaa on pidetty esillä.

– Rahasta on aina tiukkaa, mutta sitä kautta, että priorisoidaan ja viedään tietoa eteenpäin, saadaan tietoa tahoille, jotka toteuttavat muutoksia ja korjauksia. Ainakin Sipoossa muutoksia on tapahtunut ilahduttavasti, kun asiaa on pidetty esillä.

Sipoossa muutostarpeet on huomioitu rahoituksessa, kun kohdetta on oltu seuraavan kerran korjaamassa tai saneeraamassa.

Noin 40 prosentille ihmisistä tulee jossain vaiheessa elämää toiminnallinen este. Osalle esteettömyys on välttämättömyys, mutta se helpottaa kaikkien asukkaiden arkea ja parantaa elämänlaatua.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat arjen asioita, joiden kuntoon saattamiseen velvoittaa laki. Esteettömyys koskee vaikkapa valaistusta, opasteita, kulkuteitä ja joukkoliikennettä.

– Me kaikki tarvitsemme näitä asioita, ne vaikuttavat meidän arkeen, Irja Suhonen kertoo.

– Asukkaiden ääni on erittäin tärkeä.

Kokemusasiantuntijoilta saadaan tietoa, mihin korjaustoimenpiteet on tulevaisuudessa kohdistettava.

Toimenpiteet voivat olla isoja ja pieniä, oven avausautomatiikan pidentämisestä valaistukseen.

Keskeinen työkalu on järjestää havainnoivia esteettömyyskävelyitä. Loviisassa sellainen järjestettiin 2019 ja myös Askolassa on jo kartoitettu kirkonkylä epävirallisella esteettömyyskävelyllä. Kävelyillä puutteet saadaan näkyviksi.

Kävelyjen jälkeen korjaustoimia vaativat kohteet listataan, vastuuhenkilöt kirjataan ja korjausten toteutusta seurataan.

Jukka Suhonen sanoo, että kaikkia muutoksia kaipaavia kohteita ei pystytä kerralla korjaamaan, vaan ne pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Rahoitus muutoksiin tulee tavallisesti sitä kautta, että kun jotain kohdetta seuraavan kerran saneerataan, esteettömyyttä ja saavutettavuutta parannetaan. Uusissa kohteissa esteettömyys ja saavutettavuus pitää ottaa tavoitteeksi jo suunnitteluvaiheessa.

Jukka Suhonen korostaa, että vanhus- ja vammaisneuvostojen pitää päästä vaikuttamaan suunnitteluun.

– Loviisaan on tulossa asuntomessut ja Sipooseen on suunniteltu keskuspuistoa, hän mainitsee esimerkkejä.

Porvoossa löytyy useita kohteita, joihin vammaisneuvosto on kiinnittänyt huomiota. Pyöräteillä pitäisi pystyä liikkumaan myös pyörätuolilla ja sähkömopolla, rakennustelineiden pitäisi olla selkeästi havaittavissa, samoin suojatiet.

Vammaisneuvosto kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että Porvoossa ei ole yhtään esteetöntä uimapaikkaa uimarannoilla. Talviaikaan käytössä oleviin pukukoppeihin ei pyörätuolilla liikkuva vanhempi pääse auttamaan lastaan luistinten vaihtamisessa.

Askolassa erityisesti liikennejärjestelyt ja niiden toimivuus nousivat esille saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamisessa.

Loviisassa on pari vuotta sitten toteutetun esteettömyyskävelyn seurauksena parannettu kirjastoon pääsyä. Vammaisneuvosto nosti esiin esimeriksi jalkakäytävien korkeat reunaviisteet ja mukulakivet liikkumista hankaloittavana alustana. Lisäksi uusissakaan kouluissa ei ole otettu huomioon näkövammaisia, esimerkiksi hisseistä puuttuu ääniohjaus.

Esteettömyyden toivotaan paranevan kunnan toimintojen ohella myös valtion ja yksityisten palveluissa.

Sipoossa esteettömyysohjelman myötä rakennushankkeet esitellään suunnitteluvaiheessa vammaisneuvostoille, jolloin saadaan vinkkejä ja rakennukset saadaan kerralla esteettömiksi.

– Väestö ikääntyy. Esteettömät ja saavutettavat ratkaisut ovat myös kustannustehokkaita, ne vähentävät muiden tukitoimien tarvetta, Irja Suhonen lisää.

Jo tehdyistä toimenpiteistä tulee hänen mukaansa myös kiitosta. Esimerkiksi Lapinjärvellä muutettiin kulku kirjastoon niin, että sinne oli helppo päästä lastenrattaiden kanssa.

Suunnitelma tehtiin Sipoossa hyväksi osoittautuneen mallin pohjalta. Mukana ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo. Ohjelma ulottuu vuoteen 2025.

Itä-Uusimaa

Toteutus

Kunnanvaltuusto sekä toimialojen johtoryhmät hyväksyvät ohjelman ja sitoutuvat sen toimeenpanoon.

Työryhmään edustus toimialoilta sekä vammais- ja vanhusneuvostoista.

Työryhmä raportoi kerran vuodessa. Tavoitteet osaksi toimialojen suunnittelua ja rahoitusta.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut