Mitä ihmettä; sipoolaispihalla jo 39 linnunpönttöä – jopa virkattuja

Tämän Tupu Hultin pihakoivussa olevan virkatun pöntön kattona toimii vanha leikkuualusta. Laura Heino

Laura Heino

Sipoolaisen tekstiilitaiteilija Tupu Hultin pihalla on asuntomessut, nimittäin linnuille. Hultin puutarhassa ja pihamaalla on jo 39 linnunpönttöä.

Osa pöntöistä on itse alusta asti tehtyjä, osa kirpparilöytöjä. Ensimmäiset linnunpöntöt tulivat viitisentoista vuotta sitten.

Hult pitää linnunpönttöjen tuunaamisesta luovuudella ja leikkisyydellä.

Korona-ajan matkustusrajoitukset eivät koske lintuja ja Hultin pönttöihin ovatkin tervetulleita paluulentäjät eri maista.

Afrikasta kotiutuvaa odottaa pönttö, jonka huomion vangitsijana on puinen naamari. Aasiasta Sipooseen liitelijää odottaa pönttö, jonka päällä on pieni patsas ja jaden värisin kukkasin varusteltu ketju. Yhdysvalloista palaavaa siivekästä morjestaa pöntön suulla Mikki Hiiri. Tanskassa talvea pitäneet löytänevät punaiseksi maalatun pöntön.

– Pönttöihin on löytänyt tali-, sini- ja hömötiaisia, mustarastaita, tiklejä ja peippoja, Hult kertoo.

Pihalla on myös joitakin virkattuja linnunpönttöjä. Niissä Hult on hyödyntänyt muista käsitöistä ylijääneitä lankoja.

– Mukava tehdä aina jotain uutta. Olen kyllä netistä nähnyt, että tuunattuja pönttöjä on muuallakin. Virkkaaminen ja päällystäminen on minulle tuttua. Virkattuihin pönttöihin olen kerinyt monta lankaa saadakseni mieleiset sävyt.

Hult nauttii pihamaalla pyörivien eläinten ”pöhköilystä”. Portaiden kupeessa on tarjolla auringonkukansiemeniä ja talipalloja.

– Ravintolapalvelut ovat lähellä lintuja, Hult nauraa.

Lintujen luonteissa on eroa.

– Hömötiaiset ovat äijiä. Ne eivät säiky kovin helpolla muiden eläinten läsnäoloa.

Kanalan väki ei pönttöjä tarvitse, mutta kanalan ovesta kurkistaa myöskin melkoinen äijä, Popeda-kukko, joka kuulemma aina vain porskuttaa menemään.

Hultilla ei luovuuden sampo tyhjene.

– Ideoita riittää enemmän kuin ehtii toteuttaa.

Hult kannustaa muitakin linnunpönttöjen tekoon. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä luonnonkoloja on nykyään liian vähän. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen.

Pönttöjen tekoon saa helposti lapsetkin mukaan. BirdLife Suomen nettisivuilla annetaan kattavasti vinkkejä, mikäli mielii pihapuuhunsa pöntön ripustaa. Sivuilla vinkataan pönttöjen koosta, valmistuksesta, ripustuspaikan valinnasta, huollosta ja muista huomioon otettavista seikoista, kuten lintujen elinympäristöstä. Alkuun pääsee myös minikainalosta löytyvillä vinkeillä.

BirdLifen mukaan yleisimpiä pönttölintuja ovat tiaiset, siepot, leppälinnut, kottaraiset ja varpuset.

BirdLifen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan Suomessa on tänä vuonna tehty havaintoja muun muassa kottaraisista. Tiaiset viihtyvät Suomessa läpi talven. Huhtikuun lopulla saapuu kirjosieppo ja hieman myöhemmin tervapääsky ja harvinaisempi pönttöasukki käenpiika.

Pihalla nyt nähtävät linnut vasta katsastelevat pönttöpaikkoja.

– Tällä hetkellä linnut houkuttelevat naaraita. Pesän rakennus alkaa myöhemmin kuun lopulla, Södersved kertoo.

Tiedottaja muistuttaa lintupönttöharrastajaa myös pöntön siivouksesta. Pönttö on hyödyllistä tyhjentää vuosittain. Näin vanhaan pesään jääneet lintujen loiset eivät pääse vaivaamaan seuraavia vuokralaisia eivätkä pesäainekset vähitellen täytä pönttöä. Pönttö myös kestää lahoamatta pidempään, jos se tyhjennetään säännöllisesti.

– Nyt on viimeinen hetki puhdistaa vanhat pöntöt vanhoista pesämateriaaleista, Södersved toteaa.

Lintuharrastus

Näin asennat linnunpöntön omalle kotipihallesi

Linnunpönttöjä on kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä luonnonpönttöjä ja rakennettuja lautapönttöjä. Laudasta voi rakentaa eri malleja.

Ilmansuunnalla ei ole väliä, mutta lentoaukko kannattaa suunnata niin, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa ja että emoilla on esteetön pääsy pöntölle. Pönttöjä voi asentaa melko lähellekin toisiaan. Mitä enemmän pönttöjä, sitä todennäköisemmin linnut löytävät niistä mieleisensä.

Parasta ripustukseen on sinkitty rautalanka tai uv-suojattu naru. Naulat löystyvät ajan mittaan ja kannat työntyvät puun kasvaessa pöntön seinän ja kiinnityslistan läpi.

Yleensä linnut valitsevat pesäpaikkansa keväällä, joten usein pönttöön ei tule asukkaita ensimmäisenä vuonna. Kannattaa odottaa kärsivällisesti pari vuotta.

Joillekin lajeille on pönttöön pantava pesäainesta, esim. sahanpurua tai kuivaa sammalta.

Lähde ja aiheesta tarkemmin: www.birdlife.fi

harrastus

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut