Säästäminen eläkevuosia varten on yleistynyt runsaan kymmenen vuoden aikana. Lähes joka toinen suomalainen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten.
Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä ja miehillä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle.
– Säästäjien osuus on kivunnut seitsemän prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samalla säästämättä jättäneiden osuus on pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo tiedotteessa.
Yrittäjät erottuvat erityisesti aktiivisina eläkesäästäjinä. Myös miehet, 55–64-vuotiaat ja korkeakoulutetut varautuvat muita useammin eläkevuosiin säästämällä.
Säästäminen on yleistynyt merkittävästi miehillä. Nyt 52 prosenttia miehistä säästää eläkettä varten. Naisista säästäjiä on noin 40 prosenttia.
Eläkeaikana yli puolet aikoo käyttää säästöjä pääosin tavanomaiseen kulutukseen. Lähes yhtä moni mainitsee tutkimuksessa käyttökohteeksi yllättävien menojen kattamisen.
Noin kolmannes painottaa säästöjen käyttökohteena terveys- ja hoivapalveluja, harrastuksia tai lomamatkoja. Harrastusten ja lomamatkojen osuus säästöjen käyttökohteista on kasvanut, molemmissa noin kymmenen prosenttiyksikköä.
Kolme viidestä säästämättä jättämisestä mainitsee ETK:n tutkimuksessa syyksi sen, ettei eläkesäästäminen ole heille taloudellisesti mahdollista. Muita useammin taloudellisia rajoitteita eläkesäästämiseen on naisilla, työttömillä ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevilla.
Myös kulutusvalinnat heijastuvat eläkesäästämiseen. Lähes neljännes säästämättä jättäneistä haluaa käyttää rahansa mieluummin nykykulutukseen kuin säästämiseen. Moni ei myöskään ole tullut ajatelleeksi eläkesäästämistä.
Joka viides säästämättä jättäneistä kuitenkin uskoo aloittavansa eläkesäästämisen myöhemmin.
Suomalaisten arviot eläkeajan toimeentulosta ovat nyt paremmat kuin 2010-luvun alkupuolen kyselyssä.
Lähes 70 prosenttia ETK:n tutkimukseen osallistuneista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana hyväksi, melko hyväksi tai kohtalaiseksi. Neljännes vastaajista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana huonoksi tai melko huonoksi.
Eläkesäästäjillä arvio säästöjen ja varallisuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle on kasvanut. Eläkesäästäjistä 68 prosenttia arvioi säästöjensä ja varallisuutensa merkityksen toimeentulolle merkittäväksi tai kohtalaiseksi. Viime vuosikymmenen alkupuolella luku oli 54 prosenttia.
Sanna Tenhunen näkee vapaaehtoisen eläkesäästämisen taustalla useita syitä, muun muassa yleisen talous- ja työllisyystilanteen. Myös luottamuksella eläkejärjestelmään voi olla merkitystä.
– Luottamuksen yhteys säästämiseen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Yhtäältä ne, jotka kokevat eläkejärjestelmän epäluotettavana, säästävät useammin. Toisaalta säästäminen oli yleisempää myös niillä, jotka kokevat eläkkeiden turvaavan kohtuullisen toimeentulon ja ajattelevat esimerkiksi eläkevaroja hoidettavan luotettavasti, Tenhunen sanoo.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1 757 iältään 25-67 -vuotiasta suomalaista.