Sisäilmasta aiheutuvat ja pitkittyvät oireet heikentävät elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet, kertoo tuore tutkimus

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa käytetään muun muassa kuivatuslaitteita. Kuvituskuva. Arkisto/ Ilpo Kekki
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Sisäilmasta hankalia ja pitkään jatkuvia oireita saavien henkilöiden elämänlaatu on merkittävästi heikompi kuin väestössä yleensä.

Tuoreen väitöskirjan mukaan sisäilmasta saadut ja pitkittyvät oireet heikentävät elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet. Toistaiseksi oireille ei ole kuitenkaan tiedossa vakiintunutta hoitoa tai kuntoutusta.

Sisäilmaan yhdistyviä oireita raportoi jopa viidennes suomalaisista naisista ja kymmenes miehistä.

Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka monella oireet pitkittyvät ja vaikeutuvat sisäilman laatua parantavista korjauksista ja terveydenhuollon toimista huolimatta.

Työterveyslaitoksen psykologi Sanna Selinheimo tutki väitöskirjassaan pitkittyvien ja hankalien sisäilmaan liittyvien oireiden vaikutusta henkilöiden elämänlaatuun, käytettävissä olevia tukikeinoja sekä sellaisiin hengitysoireisiin liittyviä tekijöitä, joihin ei ole osoitettavissa tavanomaista lääketieteellistä selittävää tekijää.

Tutkimuksen mukaan noin neljännes suomalaisista raportoi sellaisia hengitysoireita, joiden taustalla ei ole osoitettavissa ongelmia keuhkojen toiminnassa tai hengityssairautta.

Terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat väestötasolla oireista seuraavaan inhimilliseen kuormitukseen sekä lisääntyneeseen terveydenhuoltopalveluiden käyttöön. Niillä todettiin olevan yhteys myös hengitysterveyden heikkenemiseen seuranta-aikana.

– Näiden tekijöiden tunnistaminen osana oireilevan henkilön kokonaistilannetta voi auttaa kohdentamaan tukikeinoja monipuolisesti niitä tarvitseville. Kun riskitekijät eivät pääse kumuloitumaan, voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä tilanteen vaikeutumista, Selinheimo kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Selinheimon mukaan elämänlaatu henkilöillä, joiden sisäilmaan liittyvä pitkittynyt ja hankala oireilu ei ole yhteydessä kliinisiin löydöksiin, on merkitsevästi huonompi kuin väestössä keskimäärin.

Keinoja auttaa pitkään oireilevia henkilöitä on rajallisesti, eikä niiden käyttöön ja kohdentamiseen ole yleisesti jaettuja tavoitteita terveydenhuollossa.

– Tiedon antamisella ja ohjauksella tai mielen toimintamallien ja käyttäytymisen tutkimisella ja tukemisella havaittiin vain pieni ero tavanomaiseen hoitoon nähden. Tutkimuksessa osa henkilöistä kuitenkin hyötyi näistä toimenpiteistä. Niillä saatetaan voida ehkäistä tilanteen vaikeutumista, Selinheimo toteaa.

Tutkimus vahvistaa havaintoja, että hengitysoireiden kokemiseen vaikuttavat biologisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden lisäksi yksilölliset tekijät.

Myös sisäilmasta pitkäaikaisesti ja hankalasti oireilevien tilanteissa on tunnistettavissa yksilöllisiä eroja. Siksi yksilölliseen hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.

– Tämä on keskeistä, jotta voidaan tukea oireilevien henkilöiden toimintakykyä tilanteessa, joka vaikuttaa merkittävästi heidän elämänlaatuunsa, Selinheimo korostaa.

Sanna Selinheimo väitteli viime viikolla Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Lue lisää: Tuore tutkimus: Sisäilmaoireita kokeva vanhempi raportoi muita useammin lapsen oireilevan koulun sisäilmasta – Vaikutus jopa vahvempi kuin kosteusvaurioilla

Lue lisää: Sisäilmaoireilusta syytetään usein voc-yhdisteitä, mutta kymmenvuotisen tutkimuksen mukaan niitä on suomalaisten työpaikkojen sisäilmassa vähän

Lue lisää: Hurja arvio: miljoona kotia on ilman raitista ilmaa – tunkkainen sisäilma heikentää suorituskykyä merkittävästi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut