Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 prosentilla psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö – tutkimuksen kohteena vuonna 1997 syntyneet

Kuvituskuva. Arkisto/ Kati Soininen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista reilusti yli puolella on diagnosoitu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö lapsuusaikana, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Nämä lapset muodostavat suuren osan niistä lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaista, joilla on vakavimpia mielenterveysongelmia ja itsetuhoista käyttäytymistä.

Tutkimus koski kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia, jotka käyttivät erikoissairaanhoidon palveluja ja joilla oli kodin ulkopuolisia sijoituksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidossa diagnosoitiin 62 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista jokin psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö ennen 18 vuoden ikää.

Vastaava luku muilla lapsilla oli 18 prosenttia.

Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä. Sijoitettuina olleista lapsista 25-39 prosentilla oli näihin häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä.

– Tulokset korostavat, että lastensuojelun työntekijät tarvitsevat vankkaa ymmärrystä siitä, miten lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan jokapäiväisessä elämässä, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä tiedotteessa.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret ovat todennäköisimmin myös vakavimmin oireilevia.

Mielenterveysdiagnoosin saaneista lapsista ja nuorista 18 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.

Vastaavasti vain kolme prosenttia niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ollut psykiatristen palveluiden käyttöä, oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.

Kodin ulkopuoliset sijoitukset olivat erityisen yleisiä nuorilla, joilla oli diagnosoitu käytös- tai uhmakkuushäiriö tai jotka olivat olleet sairaalassa tahallisen itsensä satuttamisen takia. Heistä yli puolet oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lapsuuden tai nuoruuden aikana.

Turun yliopiston apulaisprofessori David Gyllenbergin mukaan psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.

– Keskeistä olisi tarjota nykyistä tehokkaampaa tukea monimuotoisesti oireileville nuorille. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri alojen välillä, Gyllenberg toteaa tiedotteessa.

Nuorten lisäksi tärkeää on THL:n mukaan tukea myös vanhempia, joiden lapsilla on todettu psykiatrisia tai neurokehityksellisiä häiriöitä.

– Tutkimusnäyttöön perustuvia tehokkaita hoitoja on nykyisin aivan liian huonosti saatavilla lastensuojelun tukea tarvitseville lapsiperheille ja nuorille, Kääriälä huomauttaa.

Tutkimukseen osallistui myös tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta sekä lapsiasiavaltuutettu.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut