Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pandemiasuunnitelmakin oli vuosien takaa ja koski vain influenssaa – tutkijat löysivät koronan hoidosta paljon parannettavaa

Valtion kriisijohtaminen kaipaa uudistamista, katsoo koronaepidemian aiheuttamia toimia selvittänyt riippumaton tutkintaryhmä.

Uuden kriisijohtamisen mallin tulee tutkintaryhmän mukaan varmistaa avoimen ja riittävän yhteistoiminnan ja johtamisen käynnistyminen ajoissa.

Tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että kriisitilanteessa asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) yhteydessä työtään tehnyt ryhmä on selvittänyt viranomaisten ja maan johdon koronapandemiaan liittyviä toimia viime vuoden alkupuoliskolla.

Tutkintaryhmä kävi systemaattisesti läpi koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, varautumista, tilanteessa sovellettuja säädöksiä sekä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttanutta viestintää.

– Johtamista ei organisoitu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatun johtamismallin mukaisesti, mistä aiheutui joitakin ongelmia. Mallia kannattaa kehittää saatujen kokemusten perusteella, sanoo tiedotteessa tutkintaryhmän johtaja, Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.

Tutkintaselostukseen sisältyy yhteensä 12 turvallisuussuositusta, joista keskeisimmät koskevat juuri valtion kriisijohtamisjärjestelmää, tiedonkulkua sekä varautumista.

Ongelmia vuorovaikutuksessa ilmeni valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä. Tutkintaryhmä suosittaa näiden välille rakennettavaksi tietojenvaihdon toimintamallin.

Tutkintaryhmä suosittaa myös, että varautumista kehitetään luomalla toiminto, joka auditoi ja tukee valtionhallinnon, alueiden ja kuntien varautumista.

Monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat jääneet tekemättä. Esimerkki tästä oli kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.

– Onnettomuustutkintakeskus seuraa suositusten toteutumista. Kysymme säännöllisesti suositusten kohteilta, että mihin toimiin he ovat ryhtyneet. Seurannan tiedot julkaistaan verkkosivuillamme, sanoo Valonen.

Tutkintaryhmä asetettiin viime syyskuussa ja se luovutti tänään keskiviikkona tutkintaselostuksen valtioneuvostolle.