Valkoiset rehupallerot, leikkisästi valmetinmunat, koristavat jo hyvää vauhtia sipoolaisia peltoja.
Sipoon maatalousmuseossa sen sijaan voi kurkistaa heinänteon ja viljelyn tekniseen historiaan ja samalla paikkakunnan juuriin ja henkiseen perintöön.
– Ennen oli heinälatoja ympäri peltoja ja heinää tuotiin talvella reellä kotiin. Ei ollut isoja koneita, sillä hevonen ei jaksanut vetää raskaita taakkoja, kertoo Hans Blomberg, museota ylläpitävän Sibbo Hembygdsföreningin puheenjohtaja.
Näyttely sisältää eri teemoja ja sekä talonpoikien että köyhemmän väestön työvälineitä. Sipoossa oltiin ajan hermolla, sillä Söderkullan kartanolla toimi maatalouskoulu ja konepaja.
– Entisajan työkoneista saa hyvän käsityksen teknisistä toimintaperusteista, jotka moderneissa koneissa eivät ole niin näkösällä, Blomberg kertoo esitellen kyntöauraa, äestä, kylvökonetta ja jyrää.
Sipoossa oli maanviljelys tärkein elinkeino vielä 70-luvulla.
Kaikkia niitä tarvittiin viljanviljelyyn.
Hevonen oli maatalon tärkein eläin, mutta jos hevosta - tai mieluummin kahta - ei ollut, koneita ja kärryjä oli vedettävä itse. Vuonna 2008 valmistuneessa näyttelyssä näkyy keväällä edesmenneen boxilaisen puuseppä Karl-Henrik Boxströmin kädenjälki.
– Hän oli aina pienen ihmisen puolella, Blomberg kertoo.
Itse rakennuksella on oma, mielenkiintoinen tarinansa. Ruotsin kruunun lainamakasiini eli viljavarasto perustettiin 1771. Rakennus sijaitsi nykyisen pappilan paikalla, siirrettiin 1833 nykyisen kirkon paikalle ja parikymmentä vuotta myöhemmin nykyisille sijoilleen kivenheitto kirkosta.
Viljanlainaustoiminta jatkui aina vuoteen 1970 ja maatalousmuseo avattiin 1983.
– Ruotsin kuningas määräsi perustettavaksi varastoja, sillä katovuosina loppui siemenvilja. Makasiinista oli lainattavissa kevätkylvöihin viljaa ja syksyllä sitä palautettiin takaisin korkojen kera, Blomberg selittää.
Viljan säilyvyyden takaamiseksi varastossa on tuplaseinät. Ulkohirsiseinän ja siilon väliin jää muutaman kymmenen sentin rako. Se hidasti myös varkaiden työtä.
– Virkailijan kopin ovi oli lukossa, sillä ihmiset saattoivat olla nälissään jopa väkivaltaisia.
Museon tehtävä on myös edistää paikkakunnan historian ymmärtämistä.
– Sipoossa oli maanviljelys tärkein elinkeino vielä 70-luvulla. Maanviljelijät olivat myös ne, jotka määräsivät kunnassa, Östersundomista kotoisin oleva Hans Blomberg kertoo.
Maatalousmuseo on avoinna kesäkuukausina aina toisena sunnuntaina eli vielä 11.7. ja 1.8. klo 13–16.