Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut myynnissä olevia palovaroittimia. Kaikki testatut palovaroitinmallit olivat standardien mukaisia äänenvoimakkuuden ja savunherkkyyden osalta.
Testeissä oli mukana kuusi palovaroitinmallia, joista viisi oli paristokäyttöisiä ja yksi sähköverkkoon kytkettävä. Yksi palovaroitinmalli oli ionisoivaan ilmaisutekniikkaan perustuva ja loput optisia palovaroittimia.
Yhdessä mallissa oli sisäänrakennettu paristo, joka kestää koko palovaroittimen käyttöiän.
Jokaisessa testissä oli mukana neljä saman mallin palovaroitinta. Kaikki mallit täyttivät savuherkkyysvaatimukset.
Äänenvoimakkuustesteissä palovaroittimen äänen tulee olla vähintään 85 dB(A) kolmen metrin päästä mitattuna. Kaikki testatut mallit täyttivät tämän vaatimuksen.
Tukes on selvittänyt myös ikääntyneiden palovaroittimien toimivuutta ja niiden äänenvoimakkuuden desibelitasoja. Tuolloin äänenvoimakkuusmittauksissa huomattiin, että osa palovaroittimista oli rikkoontunut siten, ettei niistä lähtenyt lainkaan ääntä. Muutaman palovaroittimen äänenvoimakkuus oli selvästi heikentynyt.
– Heikentyminen voitiin helposti havaita testinappia painamalla ilman desibelimittausta. Tutkimusten mukaan suurin osa aikuisista herää palovaroittimen ääneen, jos se on vähintään 75 desibeliä. Hankkeessa havaitut matalimmat desibeliarvot eivät riittäisi herättämään aikuista, sanoo tiedotteessa Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman
Hän muistuttaa palovaroittimen kunnon seuraamisesta ja sen säännöllisestä testaamisesta. Sen voi tehdä helposti testinapilla.
– Palovaroitin pitää vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, Meurman sanoo.
Palovaroittimessa on oltava tieto valmistajan suosittelemasta uusimisajankohdasta. Tieto löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta.
Palovaroittimen toimivuuden tarkistaminen kannattaa ottaa tavaksi kerran kuukaudessa tiettynä päivänä.
Tukes neuvoo, että isovanhempien tai muiden ikäihmisten luona vieraillessa, on hyvä auttaa myös heitä palovaroittimen testaamisessa ja pariston vaihdossa.