Väkivallan uhriksi joutuneiden osuus väestöstä väheni merkittävästi kansallisen rikosuhritutkimuksen perusteella vuonna 2020.
Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli mittaushistorian alhaisimmalla tasolla.
Yliopistonlehtori Matti Näsi nostaa tutkimustuloksista esille esimerkin, joka on erityisen ilahduttava.
– Omassa asunnossa väkivaltaa kokeneiden miesten osuus oli käytännössä puolet pienempi siitä, mitä se oli vuonna 2012 tai 2019.
Näsi teki suunnittelija Ilari Kolttolan kanssa Helsingin yliopiston katsauksen rikosuhritutkimuksen tuloksista.
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen jakoi ilonsa tutkimustuloksista Twitter-tilillään torstaina (9.9.).
– Väkivalta on historiallisen alhaisella tasolla. Kaikissa ikäryhmissä väkivallan uhriksi joutuminen on vähentynyt. Suurin vähentyminen on tapahtunut nuorten kohdalla.
– Samalla poliisille ilmoitetaan väkivallasta aiempaa useammin. Sekin on hyvä.
Rikosuhritutkimuksen tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia vuosien 2012-2020 välillä.
Yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsausta tutkimustuloksista tehnyt Matti Näsi muistuttaa korona-ajasta.
– Korona-aika on vaikuttanut erityisesti väkivallan uhriksi joutumisen näkökulmaan, yliopistonlehtori Matti Näsi kertoo.
Korona-ajan vaikutukset näkyivät fyysistä väkivaltaa kokeneiden ihmisten osuuden laskuna.
Vuoden 2020 keväällä käynnistynyt maailmanlaajuinen koronapandemia aiheutti merkittävät yhteiskunnalliset poikkeusolot.
Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön niin kutsuttu sulkutila.
Uusimaa eristettiin, ravintolat suljettiin, kouluissa ja työpaikoilla siirryttiin laajalti etätyöskentelyyn ja sosiaalista kanssakäymistä ja ulkona liikkumista rajoitettiin.
Koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet jatkuivat vuoden loppuun asti vaihtelevasti ja eri tavoin niiden alkamisesta lähtien.
– Ihmisten arjen rutiinit muuttuivat. Enää ei oltu samalla tavalla kapakoissa tai vaikkapa näistä paikoista liikkeelle lähtevissä jatkobileissä, yliopistonlehtori huomauttaa.
– Olosuhteet, joissa väkivaltaa tapahtuu yleisemmin, ovat usein alkoholisidonnaisia.
Väkivallalle tavanomaista yleisemmät olosuhteet vähenivät ja se näkyy vuoden 2020 tuloksissa, Näsi näkee.
Rikosuhritutkimuksessa ihmisiltä kysytään heidän kokemuksistaan. Viime vuoden kyselyyn osallistui 5 806 henkilöä, joista nuorimmat olivat 15-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita.
Kansallinen rikosuhritutkimus antaa tärkeä tietoa, jota ei muualta saa, Matti Näsi huomauttaa.
Rikostilastot ja muut viranomaislähteet kuvaavat väkivallan ja muiden rikosten yleisyyttä puutteellisesti, hän jatkaa.
– Rikostilastot ovat vain jäävuoren huippu, koska poliisi tai muut viranomaiset saavat tietää vain osan rikoksista.
Viranomaistilastot kuvaavat varsin luotettavasti esimerkiksi vakavaa väkivaltaa, mutta lievän väkivallan ilmitulo on paljon sattumanvaraisempaa.
Ovatko sitten vuoden 2020 tulokset ensimmäinen askel väkivallan vähenemiskehitykselle?
– Sitä ei tiedä palataanko sitten niin kutsutusti vanhaan. Vuoden tai kahden päästä siitä tiedetään enemmän, Matti Näsi sanoo.
Tutkijan näkökulmasta on vaikea tehdä oletuksia.
Toisen kerran kysyttäessä Näsi sanoo, että hän ei henkilökohtaisesti uskalla liputtaa näkyvästi väkivallan vähenemiskehityksen jatkumisen puolesta.
– Suhtaudun ehkä hieman kyynisesti. Voi olla, että tulokset palaavat lähemmäs vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
Näsi tietää, että yleisenä huolena oli väkivallan siirtyminen eri paikoista ihmisten koteihin, kun kodeissa vietettävä aika lisääntyi rajoitustoimien aikana.
Rikosuhritutkimuksen perusteella olettama väkivallan siirtymisestä ihmisten koteihin vaikkapa ravintoloista ei toteutunut vuonna 2020.
Tämä oli positiivinen tulos, Näsi painottaa.
Esimerkiksi naisten kokemana parisuhdeväkivallan yleisyys oli kaksi prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin edeltävänä vuonna.
Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut hieman alle kaksi prosenttia vastaajista vuonna 2020.
Se on samalla tasolla kuin aiempina vuosina.
– Uhrikokemukset eivät lisääntyneet tämän tutkimuksen valossa ihmisten kodeissa, vaikka sitä oli pelätty, kun koronapandemia lisäsi omassa asunnossa vietettyä aikaa.
Vaikka väkivaltaan liittyvässä kehityksessä oli viime vuonna enemmän positiivista kuin negatiivista, niin edelleen väkivaltaa koetaan merkittävästi Suomessa, Näsi muistuttaa.
Vuonna 2020 noin neljä prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut noin kolme prosenttia vastaajista.
Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän.
– Näin on ollut aikaisempinakin vuosina.