Jo 12-vuotiaalla lapsella voi olla koronarokotus, mutta miten hänelle saa todistuksen esimerkiksi ulkomaanmatkaa varten? Tätä moni vanhempi ihmettelee nyt.
Sähköinen koronatodistus on Kelan Omakannassa, jossa hyvin harva huoltaja pääsee katsomaan yli 10-vuotiaan lapsensa tietoja. Lapsen pitäisi itse kirjautua Omakantaan, mihin tarvitaan oma sähköinen varmenne eli verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai ominaisuuden sisältävä henkilökortti. Monella alle 15-vuotiaalla ei ole näistä mitään.
Miten lapselle siis saa koronatodistuksen, liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos Kelan Kanta-palveluista?
– Varsinkin nuorempien alaikäisten todistus pitäisi pyytää omasta terveydenhuollon yksiköstä. Eli sieltä, missä rokotus on annettu.
Se, miten tai mistä todistuksen saa, vaihtelee kunnittain.
Esimerkiksi Helsingissä todistuksen saa rokotuspisteeltä. Espoossa voi sähköpostitse pyytää, että koronapassi lähetetään kotiosoitteeseen, tai todistuksen voi hakea noutopisteestä. Vantaalla todistus pyydetään omalta terveysasemalta puhelimitse ja sen saa joko postitse tai itse hakemalla.
Mari Holmroosin mukaan sekin vaihtelee, voiko paperisen rokotustodistuksen saada heti rokotuksen jälkeen.
– Riippuu potilasjärjestelmän toiminnasta, kirjautuvatko rokotustiedot Omakantaan heti vai vasta yön yli. Ei ole patenttiratkaisua siihen, miten tämä toimii.
Holmroos suosittelee kysymään lapsen todistuksesta jo rokotustilanteessa.
Koronatodistuksen saaminen ilman Omakantaa on yksi yleisimmistä Kelan asiakaspalveluun tulevista kysymyksistä. Ohje on aikuisille sama kuin lapsillekin, eli tulosteen todistuksesta saa samasta paikasta kuin rokotuksen tai koronatestinkin.
Suomalaiset kysyvät Kelalta koronatodistuksesta muutenkin paljon.
– Esimerkiksi viime viikolla tuli yli 700 kysymystä, Mari Holmroos kertoo.
Yksi toistuva kysymys on Mari Holmroosin mukaan myös se, miksi koronatodistus ei näy Omakannassa. Syynä voi olla vaikkapa näppäilyvirhe, sillä todistuksen muodostuminen vaatii tietojen tallentamista oikeassa muodossa. Todistusta ei tule, jos arkistoinnissa on tapahtunut virhe, tiedot ovat väärässä muodossa tai pakollinen tieto puuttuu.
– Jos todistus ei ole muodostunut viiden päivän kuluessa, tulee ottaa yhteyttä siihen terveydenhuollon toimijaan, jossa henkilö on saanut rokotuksen tai jossa koronatesti on tehty. Kanta-palvelut ei voi korjata virheellistä tietoa, Holmroos kertoo.
Alaikäisiä on Omakannan käyttäjistä on vielä pieni osa, mutta heidän asiointinsa on korona-ajan kuluessa lähes kaksinkertaistunut.
– Tämän vuoden alusta elokuun loppuun Omakannassa asioi noin 900 alaikäistä per päivä. Yksittäisenä päivänä kävijämäärä saattaa olla lähempänä kahta tuhattakin, Mari Holmroos kertoo.
Huhti-elokuussa 2020 keskiarvo oli hänen mukaansa vajaat 500 alaikäistä päivässä, ja tuolloinkin määrä kasvoi koko ajan.
– Silloin trendi liittyi olennaisesti koronatestin tuloksiin. Tämän vuoden kesästä alkaen koronatodistukset ovat yksi syy. Mutta ehkä myös Omakantaan liittyvän tietoisuuden lisääntyminen on tuonut alaikäisiä palvelun piiriin, Holmroos pohtii.
Aiempien vuosien luvuista ei ole tietoa, koska alaikäisten käyttäjien määrää alettiin päivätasolla seurata vasta keväällä 2020.
Omakantaan kirjauduttiin Kelan tilastojen mukaan syyskuussa 2021 yli 3,4 miljoonaa kertaa eli runsaat 114 400 kertaa päivässä. Pääosin Omakantaa siis käyttävät edelleen aikuiset.
Sitä, onko juuri koronatodistus syynä alaikäisten Omakanta-käytölle, ei tiedetä varmasti. Koska terveystiedot ovat yksityisiä ja arkaluontoisia, ihmisten toimintaa Omakannan sisällä ei Holmroosin mukaan voida seurata.
Ei myöskään ole tietoa, minkä ikäiset lapset ja nuoret Omakantaan kirjautuvat.
Juttu jatkuu videon alapuolella.
