Jokainen meistä on ollut tekemisissä pätkivän tai huonosti toimivan nettiyhteyden kanssa. Monet ovat myös kokeilleet erilaisia kikkoja kuuluvuuden ja hitaan nettiyhteyden parantamiseksi.
DNA on koonnut yhteen yleisiä väittämiä netin toiminnasta ja keinoista parantaa yhteyttä. Yhtiön radioverkkojohtaja Jarkko Laari kertoo, että osa väittämistä on totta, osa tarua ja osassa on kumpaakin.
Laari neuvoo, ettei modeemia pidä sijoittaa tiettyjen materiaalien, kuten metallirakenteiden, sisään tai taakse. Jos näin toimii, se voi vaimentaa signaalia merkittävästi ja heikentää yhteyden laatua.
– Tyyppiesimerkki tästä on monen tekemä virhe siitä, että laittaa langattoman WiFi-modeeminsa sähkökaappiin muiden johtojen kanssa. Vaikka tämä on varmasti kätevää sisustuksen kannalta, metallinen kaapinovi heikentää yhteyttä selkeästi, Laari muistuttaa tiedotteessa.
Laarin mukaan modeemin paikkaa kannattaa yrittää vaihtaa, jos 4G- tai 5G-yhteys pätkii. Tyypillisesti mobiilisignaali on vahvimmillaan sisätiloissa lähellä ikkunoita. Kuuluvuus saattaa vaihdella sisätiloissa myös sen mukaan, millä puolella rakennusta lähin mobiilitukiasema sijaitsee.
Tiedotteessa kerrotaan, että osittain totta on se, että nettiyhteys paranee, kun avaa verhot tai ikkunan.
– Jos kyseessä on langaton yhteys tai mokkula, selektiivilasien tai sälekaihtimien kaltaiset metallirakenteet saattavat vaimentaa signaalia. Tavallinen lasi tai kangasverhot eivät kuitenkaan vaikuta tällä tavalla. Kiinteään, johdon kautta toimivaan nettiyhteyteen, tämä ei vaikuta, Laari selvittää.
Osittain totta on Laarin mukaan väite, että nettiyhteys pitää käynnistää säännöllisesti uudelleen, jotta yhteys pysyy hyvänä.
– Kun puhutaan esimerkiksi langattomista 4G- tai 5G-modeemeista, niitä ei periaatteessa tarvitse käynnistellä uudelleen. Täysin mahdotonta ei kuitenkaan ole, etteivätkö jotkut laitteet toimisi paremmin uudelleenkäynnistyksen jälkeen, mutta tällöin laite on käytännössä jollain tavalla ohjelmiston osalta viallinen, Laari toteaa tiedotteessa.
Samaan osittain totta -väittämiin kuuluu se, että nettiyhteys toimii paremmin aurinkoisella säällä. Sen vuoksi isojen tiedostojen lataus kannattaisi suorittaa aurinkoisena kesäpäivänä.
Asiantuntijan mukaan langattoman mobiiliverkon yhteydessä ilmankosteus tai esimerkiksi kostea lumi saattavat vaikuttaa signaalin etenemiseen. Kosteus kertyy joko kasvillisuuteen tai rakenteisiin ja vaimentaa mobiilisignaalin etenemistä jossain määrin enemmän kuin kuivan ja matalan kosteuden keleillä.
Verkon laatu on parhaimmillaan kuivilla pakkaskeleillä tammi–helmikuussa ja heikoimmillaan elo–syyskuun kosteudessa. DNA:n tiedotteessa huomautetaan, että ero toimivuudessa ei ole kovin suuri.
Osittain totta on myös se, että langaton 4G- tai 5G-modeemi ei saa olla betoniseinän tai muun esteen takana.
– Signaali etenee myös seinärakenteiden läpi. Mitä paksumpi ja suurempi rakennemassa tai mitä enemmän metallia sisältävä materiaali mobiilitukiaseman ja reitittimen välissä on, sitä enemmän signaali vaimenee ja sitä hitaampi datayhteys on, Laari selvittää.
Moni ajattelee, että kännykkä tai mokkula kannattaa nostaa mahdollisimman korkealle, jotta netti toimii paremmin. Tämä on osin totta, koska ulkomokkula voidaan sijoittaa korkeammalla kuin pöytäreititin. Tällöin esimerkiksi ympäröivien rakennusten ja puuston aiheuttama vaimennus pienenee.
– Toisaalta rakennuksen sisällä on yleensä kuuluvuuden kannalta olennaisinta, että kiinteitä rakenteita on mokkulan ja tukiaseman välillä mahdollisimman vähän. Alakerran ikkunalauta voi siis olla parempi sijoituspaikka kuin umpinainen ullakko, Laari neuvoo tiedotteessa.
Netin toimivuuteen vaikuttaa kännykän akun varaustila, ei tyypillisesti pidä paikkaansa. Laari tietää, että osalla laitevalmistajista voi olla virransäästöön liittyviä toimintoja, joilla maksimoidaan akunkestoa varauksen tippuessa tietyn rajan alle. Tällöin puhelin saattaa automaattisesti rajoittaa suorituskykyään ja netin käyttöä.
Täyttä tarua -listalle Laari laittaa muutaman yleisen väittämän.
Langaton 4G- tai 5G-modeemi pitää käynnistää kaksi kertaa peräkkäin uudestaan, jotta se ottaa paremman yhteyden, ei pidä Laarin mukaan paikkaansa.
Sekään ei pidä paikkaansa, että modeemi kannattaa yrittää lukita tietylle taajuusalueelle, jota naapurit eivät käytä.
– Yksittäiselle käyttäjälle ei osoiteta pysyvää ”omaa kaistaa”, vaan tukiasema jakaa kapasiteettia resurssienjakoalgoritmin perusteella, DNA:n radioverkkojohtaja selvittää.
5G-verkko leviää pian koko Helsinkiin – Professori: "Ero päivittäisessä käytössä häviävän pieni"