Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hus: 5 uutta hiv-tapausta voivat olla vasta alkua – Näistä tartunnan saaneista huumeidenkäyttäjistä vain 2 on saatu hyvin hoitoon

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa pelätään, että viidellä huumeidenkäyttäjällä todetut hiv-tartunnat ovat vasta alkua.

Nämä viisi hiv-tartuntaa on todettu kymmenen viime kuukauden aikana Husin alueella. Tartunnan saaneista vasta kaksi on saatu hyvin hoidon piiriin, infektiolääkäri Jussi Sutinen vahvisti Husin tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Ihmiset, joilla on todettu hiv, yritetään saada kaikin tavoin hoidon piiriin, Sutinen kertoi.

– Nämä (tartuntatapaukset) näyttävät liittyvän läheisesti toisiinsa. He ovat kohtalaisen nuoria, Suomessa tartunnan saaneita.

– On huoli, että siellä on leviämässä tartuntoja, joista emme ole tietoisia.

Tämä media uutisoi, kun Hus tiedotti viidestä pääkaupunkiseudulla todetuista ja kotimaassa saaduista pistoshuumeiden käyttäjien hiv-tartunnoista jo 19.11. ja nyt tiistaina Sutinen kertoi, mitä toimia tartuntojen leviämisen estämiseksi tehdään.

Diagnoosi ei vaikuta ihmisen elinajanodotteeseen.

Tapani Valkonen

Esimerkiksi pääkaupunkiseutujen kuntien ja kolmannen sektorin toimintaa on tehostettu, Sutinen sanoi.

– On hyvin paljon etsivää työtä, eli meillä on tällaisia katuklinikoita ja ihmisiä, jotka lähtevät kaduille testaamaan ihmisiä.

– Olemme päätyneet lisäämään testaamista asuntolayksiköissä.

Sutinen jatkoi, että kodittomat pyrkivät talven aikana hakeutumaan suojaan erilaisiin asumisyksiköihin, joissa on siis nyt aikaisempaa enemmän testausta hiv-tartuntojen löytämiseksi.

– Testaamisen tehostaminen on tässä avainasemassa, avaintekijä, jotta löytäisimme nämä ihmiset ajoissa.

Viisi pistoshuumeiden käyttäjän saamaa hiv-tartuntaa kymmenessä kuukaudessa on paljon, koska tätä aikajaksoa edeltävän seitsemän vuoden aikana vastaavia tartuntoja oli todettu yhteensä vain kuusi kappaletta.

Pistoshuumeiden välityksellä tarttuvia uusia hepatiitti C-tartuntoja todetaan vuosittain yli 1 000.

Tämä tieto herättää huolta myös hivin leviämisestä uudelleen näillä henkilöillä, Husin tiedotustilaisuudessa kerrottiin.

Husin tiistain tiedotustilaisuuden pääteemana oli "40 vuotta hiviä ja 25 vuotta lääkkeitä".

Hoitojen kehittymisen myötä nykyään valtaosa potilaista voidaan hoitaa 1–2 tabletin päivittäisellä yhdistelmälääkityksellä ja haittavaikutukset ovat pitkälti väistyneet, tiedotustilaisuudessa kerrottiin.

Uusia hiv-tartuntoja raportoidaan vuosittain noin 150 Suomessa.

Tartunnat ovat lähes poikkeuksetta lähtöisin henkilöistä, jotka eivät itse tiedä tartunnastaan.

– Siksi kondomin käyttö satunnaisten seksikumppaneiden kanssa on edelleen tärkeää, Husin infektiolääkäri Sutinen huomauttaa.

Suomessa on tällä hetkellä hoidossa noin 2 900 hiv-positiivista potilasta, joista yli 60 prosenttia elää Husin alueella.

Kaikista potilaista lääkehoidolla on noin 95 prosenttia ja heistä noin 95 prosenttia on saavuttanut niin hyvän hoitotuloksen, että hiv-tartunta tuskin lyhentää heidän elinikäänsä eikä hiv tartu heistä eteenpäin edes suojaamattomassa seksikontaktissa, Husista kerrotaan.

– Husin seurannassa oleville hiv-positiivisille naisille on syntynyt jo yli 350 vauvaa eikä kukaan heistä ole saanut tartuntaa, Jussi Sutinen sanoo.

Tänä vuonna on tullut markkinoille ensimmäiset pitkävaikutteiset pistoshoidot, jolloin hiv-lääkitys voidaan toteuttaa kahden kuukauden välein annettavilla pistoksilla.

– Hyvän hoitotuloksen saavuttaminen hivissä kuten muissakin sairauksissa edellyttää tarkkaa hoitoon sitoutumista, Sutinen toteaa.

Sutisen lisäksi tiedotustilaisuudessa esiintyi hiv-tartunnan saaneiden edunvalvontajärjestö Positiiviset ry:n yhteisötyöntekijä Tapani Valkonen.

– Hiv-epidemia alkoi 40 vuotta sitten ja toimivan hiv-lääkityksen kehityksestä katsotaan tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Lääkityksen ansiosta hiv-positiivinen voi elää täysipainoista ja omannäköistään elämää.

– Diagnoosi ei vaikuta ihmisen elinajanodotteeseen, eikä hiv ole este lasten saamiselle, Valkonen sanoo.

Lääkityksen kehityksestä huolimatta hivin kanssa elämiseen liittyy yhä 2020-luvun Suomessakin paljon epäkohtia.

– Työtä ajantasaisen tiedon jakamiseksi ja ennakkoluulojen kitkemiseksi laaja-alaisesti tarvitaan edelleen, Valkonen näkee.

Hiv (human immunodeficiency virus) on ihmisen immuunikatoviruksen aiheuttama krooninen infektio, joka tuhoaa elimistön puolustusjärjestelmän tietyntyyppisiä valkosoluja.