Pienituloiset kuolevat Suomessa edelleen muita nuorempina, kertoo tuore tutkimus – Suurimmat erot alkoholiin liittyvissä kuolemissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli yhä vuosina 2017–2019 selvät tuloryhmien väliset kuolleisuuserot. Pienituloiset kuolevat nuorempina kuin parempituloiset, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin menetettyjen elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Tiedotteen mukaan eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat miehillä ja naisilla verenkiertoelinten taudit, alkoholi ja tapaturmat. Pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.

Kuolemansyyryhmistä tuloryhmien väliset erot olivat suurimmat alkoholiperäisten kuolemien vuoksi menetetyissä elinvuosissa. Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin. Nekin painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.

Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä.

Kuolleisuus on tiedotteen mukaan tärkeä eriarvoisuuden mittari, koska tiedot saadaan koko väestöstä luotettavasti. Lisäksi niitä voidaan vertailla kansainvälisesti.

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista. Silti sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin säilyneet suurina.

– Menetettyjä elinvuosia mittaamalla nähdään, että erojen kaventaminen on 2020-luvun Suomessa yhä ajankohtainen tavoite. Se on myös yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Väestöryhmien välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja tulisi seurata jatkuvasti, sanoo tiedotteessa THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Hänen mukaansa sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia (Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25–80 vuotta. Tuloryhmien välisiä suhteellisia eroja menetettyjen elinvuosien määrässä mitattiin tutkimuksessa RII-indeksillä (Relative Index of Inequality). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IMPRO-hanketta.

Tuore selvitys: Perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut 2000-luvulla – Vanhempien varallisuus näkyy jo varhaiskasvatuksessa

Viime vuonna syntyneen vauvan elinajanodote on sukupuolesta riippuen 79 tai 85 vuotta – Asuinpaikka vaikuttaa ennusteeseen selvästi

Lihavuus, tupakointi, kolesteroli... – yhdelle miesryhmälle kertyy paljon terveysriskejä

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut