Verohallinto sai marraskuussa 789 vihjettä verovilpistä. Vihjeitä tuli tasaiseen tahtiin eri puolilta Suomea.
Yhteensä tänä vuonna oli annettu kuluvan viikon alkuun mennessä 8 348 vihjettä, Verohallinnon ylitarkastaja Heimo Säkkinen vahvistaa.
– Vihjeiden määrä on ollut jo vuodesta toiseen siinä 8 000–9 000 välillä, muutamalla sadalla se on vaihdellut suunnasta toiseen.
– Kaikki vihjeet käydään läpi. Näistä vihjeistä vain osa aiheuttaa välittömiä valvonta- ja ohjaustoimenpiteitä.
Noin viisi prosenttia vihjeistä johtaa verotarkastukseen.
– Usein toimenpiteeksi riittää, että asiakasta ohjataan verotusasioiden hoitamisessa, jolloin ne hoituvat jatkossa oikein.
Parantaa rehellisesti toimivien yrittäjien asemaa.
Heimo Säkkinen
Ilmiannoista noin viidennes on seurausta asiakaskokemuksesta, ylitarkastaja Säkkinen kertoo.
– Voi olla, että asiakas ei ole saanut kuittia, maksupääte on ollut jatkuvasti rikki tai jostain syystä esille on noussut hintaepäilys.
Kuitilla vai ilman? Tällainen kysymys myyjältä on voinut herättää asiakkaan epäilyksen, Säkkinen kertoo esimerkkinä.
– Hinta maalaustyöstä ilman kuittia on ollut 27 euroa tunnilta ja kuitilla 40 euroa tunnilta sekä arvonlisävero.
– Vastaavissa määrin ilmoitukset perustuvat työvoimaan ja työsuhteisiin liittyviin asioihin. Ilmoittaja voi epäillä, että ovatko työvoimaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet hoidettu asianmukaisesti.
Joku on voinut ilmoittaa vihjeensä, jos ei ole saanut esimerkiksi palkkalaskelmaa tai siinä on jotain epäselvää, Heimo Säkkinen lisää.
– Sekin on voinut madaltaa ratkaisevasti vihjeen antamisen kynnystä, jos jotain myyjäyritystä tai työnantajaa ei löydy yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä tai yrityksen rekisteröityminen
arvonlisäverovelvolliseksi tai työnantajaksi puuttuu.
Vihjeet kohdistuvat eri toimialoille. Rakennus- ja ravintola-ala ovat olleet jo perinteisestikin vahvasti edustettuina ilmoituskanavaan annettujen vihjeiden perusteella, ylitarkastaja tietää.
Vihjeitä on saatu kasvavissa määrin myös nettikaupan myyjistä, joihin kohdistuneita vihjeitä ovat antaneet esimerkiksi netin markkinapaikoissa asioineet henkilöt.
– Joku on voinut kiinnittää huomiota, jos tietty henkilö, nimimerkki tai puhelinnumero toistuvat jatkuvasti jonkin netissä olevan markkinapaikan ilmoituksissa.
Tällaisen havainnon tehtyään joku on voinut pohtia, että onko kyse yksityishenkilön statuksella tehtävästä liiketoiminnasta, Säkkinen selventää.
– Viime vuosina myös käytettyjen autojen kauppaan ja autoihin liittyviin palveluihin on kohdistunut aiempaa enemmän ilmoituksia.
Edellä mainituista palveluista toimivat esimerkkeinä yhden miehen autokorjaamot, autopesuja ja renkaiden vaihtoja tarjoavat yritykset.
Kun vuodessa saatavien vilppivihjeiden määrän suhteuttaa esitäytettyjen veroilmoitusten määrään eli reiluun viiteen miljoonaan, niin on helppo hahmottaa, että verokertymän kokonaisuuden kannalta vihjeiden merkitys on marginaalinen, ylitarkastaja Heimo Säkkinen myöntää.
– Toisaalta vihjeiden joukossa on myös helmiä, joiden verotuksellinen merkitys on tutkinnan jälkeen osoittautunut huomattavaksi.
Joka tapauksessa kanavat verovilppiepäilyjen ilmoittamiselle on koettu kaiken kaikkiaan hyväksi, Heimo Säkkinen lisää.
– Se on koettu tärkeäksi, että kansalaisilla on kanava, jonka kautta voi kertoa verovilppiepäilyistä.
– Veroja välttelevien yrittäjin toimintaan puuttuminen parantaa rehellisesti toimivien yrittäjien asemaa, Säkkinen painottaa.
Vuonna 2015 vero.fi-sivulle tuotiin mahdollisuus ilmoittaa havaintoja epäillystä verovilpistä sähköisellä lomakkeella, jonka virallinen nimi on Vihjetietolomake.
Jokainen voi ilmoittaa nettilomakkeen kautta nimettömästi omista verovilppiä koskevista havainnoistaan.
Vilppihavainnoista voi ilmoittaa myös puhelimitse tai sähköpostilla osoitteella verovilppi@vero.fi
Puhelimen ja sähköpostin kautta annettavien vihjeiden määrä on vähäinen verrattuna sähköisellä lomakkeella annettavien vihjeiden määrään.