Lähes joka seitsemäs talonomistaja on joutumassa poikkeuksellisella tavalla energiaremonttilaskun maksajaksi Suomessa.
Laskua on jo kaavailtu EU:n komissiossa, joka ehdottaa vihreän linjan nimissä uutta energiatehokkuusdirektiiviä.
Ehdotus koskettaa koko rakennuskantaa Suomessa.
Ehdotus vaatisi toteutuessaan sadoiltatuhansilta suomalaisilta toimia.
Komissio haluaa parantaa rakennusten energiatehokkuutta EU-maissa.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kuntalehti.
Tämä on monelle muullekin uusi asia.
Maarit Haakana
Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus.
Ehdotuksen toteutuessa energiatodistusluokat muuttuvat Suomessakin ja heikoimpaan G-luokkaan uuden järjestelmän perusteella sijoitettavat talot on korjattava parempiin energiatehokkuusluokkiin määräaikoihin mennessä.
Uusi tehokkuusluokittelu vaikuttaisi asunnonomistajiin ja sitä kautta myös vuokralaistenkin tilanteeseen.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maarit Haakana myöntää, että EU:n komission ehdotuksen toteutuessa sellaisenaan, sillä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia myös Suomessa.
– Komission ehdotuksessa on monta asiaa, jotka muuttaisivat energiatodistusluokitusten sisältöä Suomessa.
Asteikko olisi määriteltävä niin, että G-luokka määrittyisi maan rakennuskannan heikoimman 15 prosentin mukaan.
Vastaava prosessi olisi edessä jokaisessa EU-maassa. Esimerkiksi sekä Suomen ja Bulgarian rakennuskannan heikoin 15 prosentin osa saisi saman luokituksen.
Sitten jokaisessa maassa olisi nostettava heikoin rakennuskanta energiatehokkuudeltaan ensin F-luokkaan ja sitten E-luokkaan.
Komissio on perustellut ehdotustaan sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuisi yhtäläiset ponnisteluvaatimukset rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.
Maarit Haakana painottaa, että kyse on vasta EU:n komission ehdotuksesta. Mitään ei ole vielä päätetty.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin taustalla on EU:n ilmastotavoitteet.
Kyseinen direktiiviehdotus on nyt jäsenvaltioiden arvioitavana ja se on poikkeuksellinen.
– EU:n komissio on ensimmäisen kerran ehdottanut toimia, jotka koskevat olemassa olevia rakennuksia ja edellyttävät niiden energiatehokkuuden parantamista tiettyyn tasoon tietyillä määräajoilla.
Rakennukset ovat merkittäviä, kun mietitään energiankulutusta, Haakana tietää.
EU:n komissiolla on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.
– Ehdotus tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasuja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä pidemmän aikavälin tavoitetta ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä, Haakana kertoo ehdotuksesta.
Edellä mainitut ehdotukset ja monet muut sisältyvät direktiiviehdotukseen. Tällä hetkellä on käynnissä valmistelu Suomen kantojen muodostamiseksi direktiiviehdotukseen.
Valtioneuvoston ehdotus Suomen kannaksi etenee eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin helmikuussa.
Komission ehdotusta käsitellään EU:n parlamentissa ja EU:n neuvostossa.
Parlamentaarikot ja jäsenvaltiot voivat ehdottaa muutoksia komission ehdotukseen.
– Nämä käsittelyt kulkevat omia reittejään EU:ssa, mutta lopullinen versio direktiivistä on eri osapuolien yhteisesti hyväksymä.
Vielä on auki, että miten pakollisiin korjauksiin suhtaudutaan jäsenmaissa, Maarit Haakana korostaa.
– Tämä on monelle muullekin uusi asia.
Ympäristöneuvos Maarit Haakana sanoo, että ehdotuksesta on monta kohtaa, jotka vaativat vielä lisäselvityksiä.
– Monet asiat tarkentuvat vielä. Tässä ehdotuksessa on kohtia, joista ei vielä täysin selviä, että mitä niillä tarkoitetaan.
Yhdellä sanalla Haakana voi joka tapauksessa kuvata nyt annettua ehdotusta.
– Kunnianhimoinen.
Mitä suomalaisen asunnonomistajan sitten olisi hyvä miettiä tästä EU:n komission ehdotuksesta, Maarit Haakana?
– Riippumatta siitä, miten tämä direktiiviehdotus etenee, niin rakennusta korjatessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen ja mahdollisuuteen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa rakennuksessa.
– Lisäksi on hyvä muistaa, että neuvottelut EU:n parlamentissa ja neuvostossa kestävät yleensä 1,5–2 vuotta ja direktiivit konkretisoituvat kansalliseen lainsäädäntöön viiveellä niiden hyväksymisestä.
