Uskaltaako meren jäälle? Näissä paikoissa pitää olla tavallista varovaisempi

Kuvituskuva. Kuva Espoosta viime helmikuulta. Arkisto/Päivi Tuovinen

Sirpa Repo

Viime päivien leuto sää ei ole Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan vaikuttanut meren jään paksuuteen. Silti hän muistuttaa, että on syytä miettiä, onko jäälle tarve lähteä.

Esimerkiksi perjantaina Velkualla ihminen ja koira putosivat jäihin. Ihminen selvisi ylös, mutta koira kuoli.

Suomenlahden rannikolla on kiintojäätä 10–30 senttiä, keskimäärin. Tästä huolimatta on Vainion mukaan aina kohtia, joissa jää ei ihmistä kanna. Autolla sinne ei pidä lähteä kokeilemaan.

– Kuitenkin aika hyvillä mielin merenjäälle voi mennä rantavyöhykkeellä ja sisälahdissa, mutta aina pitää olla varovainen. Jää ei välttämättä kestä kohdassa, jossa joku on viikko sitten liikkunut, Vainio selvittää.

Kuvituskuva viime helmikuulta. Arkisto/Päivi Tuovinen

Viime päivien lämmin sää on muuttanut jään päälle sataneen lumen vetiseksi ja osin ihan vedeksi. Sohjoinen kerros voi yllättää jäällä liikkujan.

– Jalka saattaa upota sohjon läpi. Silloin voi jäädä muutama sydämenlyönti väliin, kun säikähtää ennen kuin jalan alla on vahva jää. Tuosta tilanteesta selviää onneksi kenkien ja sukkien kastumisella.

Vainio sanoo, että muutaman päivän vähän plussan puolella ollut lämpötila ei vaikuta kovan jään paksuuteen. Pidempi plussajakso kuitenkin söisi jäätä. Yhtä kantavaa jää ei ole, jos se välillä sulaa ja jäätyy taas uudelleen.

– Niissä paikoissa, joissa jää on jo ollut ohuempaa, on syytä on vielä skarpimpana. Näitä ovat esimerkiksi paikat, joissa vesi virtaa. Joen virtaamat heikentävät jäätä, joten kauempanakin on oltava varovainen. Tällainen paikka on esimerkiksi Vanhankaupunginlahti, jonne Vantaanjoki laskee, jääasiantuntija muistuttaa.

Ulompana Suomenlahdella ei ole nyt Vainion mukaan paljoa jäätä. Helsingistä länteen sitä ei ole juurikaan ja itään päin on alle vaaksan paksuinen jääkenttä.

– Laivaväylät ovat auki ja ne saattavat heikentää sivuillakin olevaa jäätä. Jäät liikkuvat ja tuuli puskee niitä. Silloin käydä niin, että jään liitoskohdat eivät olekaan tiukkoja. Pitää varoa, ettei päädy jäälautalle. Silloin ei pääsisikään enää rantaan.

Lumen vetisyys ja vesi jään päällä ei houkuttele juuri nyt menemään jäälle. Viikko sitten ja viikonloppuna jäillä oli kuitenkin paljon liikkujia.

Vainio huomauttaa, että nyt tammikuu alkaa olla vasta puolivälissä.

– On ekstraa, kun tässä vaiheessa pääsee jäälle läntisen Suomenlahden rannoilla.

Kuvituskuva. Arkisto/Päivi Tuovinen

Suomenlahden merivartioston meripelastusjohtaja Marko Siro sanoo, että jäätilanteen ennustaminen on todella riskaabelia. Alueellisiin jäätilanteisiin ei voikaan hänen mukaansa ottaa kantaa.

Siro toteaa, että jäähän liittyy yllättävyyksiä. Hän kertoo 28 vuoden aikana kuulleensa jäihin vajonneelta muun muassa, että tästä on aina voinut mennä. Jää on aina kantanut. Nyt kävi kuitenkin huonosti.

– Sääilmiöt aiheuttavat poikkeavuuksia ja jään paksuus voi madaltua sekä päältä että alta.

Tähän aikaan merivartiostolla on Suomenlahdella Siron mukaan hiljaista. Yksittäisiä pelastustehtäviä on siellä täällä.

– Jos jäälle on pakko mennä, on varauduttava siihen, että pärjää omillaan. Yksin jäälle ei ole hyvä mennä vaan tulee ottaa kaveri mukaan. Jos joutuu veden varaan, on sieltä päästävä ylös. Voi mennä pitkään ennen kuin joku kuulee avunhuutosi. Avun saanti voi kestää hyvinkin kauan, muistuttaa meripelastusjohtaja.

Hän vielä neuvoo, ettei jäällä kannata liikkua kovin laajalla alueella. On parempi tutkia tarkkaan jään kestävyyttä pienemmällä alueella ja pysytellä sillä.

Suomenlahden merivartiosto on kertonut Twitterissä pelastustehtävistään itäisellä Suomenlahdella. Lännenpää heiltä ei ole vastaavanlaisia viestejä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut