"Kansalaistottelemattomuus on suositeltavaa, laittomuus ei" – Näin Paavo Arhinmäki, Satu Hassi ja Erkki Tuomioja ajattelevat nykyisistä mielenosoituksista

Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) sekä kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Erkki Tuomioja (sd.) lukeutuvat poliitikkoihin, joita kaikkia voi luonnehtia vanhan ajan radikaaleiksi. Jokainen heistä on ollut elämässään lukuisissa mielenosoituksissa ja useampi myös tekemisissä viranomaisten kanssa: Arhinmäki päätyi Smash Asem -mielenosoituksesta yöksi putkaan vuonna 2006.

Tuomiojalla vastaava kokemus on jo ajalta ennen Arhinmäen syntymää. Silloin Tuomioja oli hetken aikaan päätymässä vankilaan asti. Vuonna 1969 hän sai aseistakieltäytyjä Erik Schülleriin liittyvässä yllytysoikeudenkäynnissä jopa vankeustuomion, mutta se kumottiin lopulta hovioikeudessa.

– Se on yksi esimerkki siitä, että kansalaistottelemattomuudella on merkitystä. Kansalaistottelemattomuus ja laittomuus kannattaa erottaa käsitteinä aina toisistaan, ensimmäinen on suositeltavaa, jälkimmäinen ei ole. Lakiin oli jäänyt hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen pykälä aseistakieltäytymiseen yllyttämisen rangaistavuudesta, joka tämän kohun seurauksena kumottiin. Siinä yllytettiin silloin porukalla ihan tarkoituksella, Tuomioja muistaa.

Tuomioja on eduskunnan vanhin kansanedustaja ja vihreiden Satu Hassi puolestaan vanhin naiskansanedustaja. Hassi on seurannut mielenkiinnolla nykyisiä mielenosoituksia, niin Elokapinaa kuin Convoytakin. Elokapinasta hän löytää teemojen puolesta enemmän tuttua, mutta kumpikaan mielenosoituksista ei muistuta sitä tapaa jolla 1970-luvun vihervasemmistolaiset toteuttivat mielenilmaisujaan.

– Kaikki lähti aikanaan siitä, että oli selkeä ajatus ja sen jälkeen selkeät vastuuhenkilöt mielenosoitukselle. Mielenosoitus oli tyypillisesti sellainen, että marssittiin Tampereen keskustassa ja jaettiin lentolehtisiä. Laittomuuksia muistan tapahtuneen yhden kerran: silloin maalasimme öiseen aikaan iskulauseita tamperelaisten lukioiden seinään, Hassi kertoo.

– Itse kannustan ihmisiä nykyäänkin siihen, että ensin teema kuntoon, sitten hyvä suunnittelu ja vastuuhenkilöt niin tällaiselle lailliselle mielenosoittamiselle on ihan varmasti tarvetta ja tilausta edelleenkin, Hassi sanoo.

Arhinmäki tuli mukaan mielenosoituk siin 1990-luvulla. Hän näkee nimenomaan omin kasvoin, avoimesti ja väkivallattomasti tapahtuvan kansalaistottelemattomuuden yhtenä toimintamallina Suomessa. Kadunvaltauksetkin tulivat jo tutuksi jo parikymmentä vuotta ennen kuin Elokapina katukuvassa nähtiin.

– Niissä puolustettiin kevyttä liikennettä ja kritisoitiin kaupunkisuunnittelun autovaltaisuutta. Silloin näihin kadunvaltauksiin suhtauduttiin selvästi rauhallisemmin kuin nykyään Elokapinaan, Arhinmäki muistaa.

Convoy-tapahtuma lipsahti hänen mukaansa kohelluksen puolelle.

– Viikonlopun mielenosoituksessa ei tuntunut oikein olevan järjestäjää tai teemoja vaan se oli pikemminkin yleistä sekoilua. Nyyttikesti-mielenosoitus, jokainen tuo omat teemansa, Arhinmäki kritisoi.

Vielä suoremmin tapahtumaa kommentoi Erkki Tuomioja.

– Se oli totaalista sekoilua.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut