Ruoan hinta alkoi nousta loppuvuodesta ja tänä vuonna nousu vain jatkuu, arvioivat asiantuntijat. Kunkin kuluttajan ostoskorin hinnannousu riippuu siitä, mitä tuotteita kotiinsa kantaa. Kahvin, suomalaisten suosikkijuoman, hinta nousi lähes raketin lailla, mutta siipikarjan lihaa sai vuoden lopussa jopa halvemmalla kuin tammikuussa.
Ruoan hinta nousi Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna keskimäärin 1,35 prosenttia. Kun mukaan ottaa elintarvikkeiden lisäksi alkoholittomat juomat, hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 1,66 prosenttia.
Loppuvuoden hintojennousun reippautta kuvaa se, että vielä syyskuussa kerrottiin, että ruoan hinta oli noussut vuoden alusta 0,3 prosenttia.
– Viime vuonna elintarvikkeiden hintojen nousu oli maltillista. Hinnat lähtivät selvästi enemmän nousuun viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana. Tämä johtuu siitä, että kustannukset nousivat ketjun jokaisessa kohdassa, selvittää hintakehitystä Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.
– Alkutuotannon panostukset nousivat, teollisuudessa, kaupassa ja kuljetuksissa käytetään paljon energiaa, jonka hinta nousi, Luoto jatkaa.
Kahvin hinnan kehitys oli aivan omaa luokkaansa. Se on tilastossa luokiteltu alkoholittomiin juomiin eikä elintarvikkeisiin. Sen hinta nousi kaikkein eniten, 13,68 prosenttia.
– Kahvin tuotantoa hallitsevassa Brasiliassa sato jäi huonoksi, jolloin kahvin tarjonta pieneni. Se puolestaan nosti syksyllä kahvin maailmanmarkkinahintaa. Lokakuun lopusta lähtien maailmanmarkkinahinta on kuitenkin ollut vakaa, selvittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Ville Kaitila.
Hän kertoo, että kahvilla on ollut hintapiikki noin 10 vuoden välein. Nykyinen hinta on Kaitilan mukaan kohtuullisen korkea, mutta se on välillä ollut korkeampikin.
– Kahvipaketin hinta reagoi maailmanmarkkinahintaan, sekä alas että ylös päin. Paketin hinta on välillä laskenutkin, Kaitila muistuttaa.
Hän ei lähde arvelemaan, mihin suuntaan hinta kehittyy tänä vuonna. Jos sato on Brasiliassa hyvä, hinta saattaa laskea.
Hintojen keskimääräisessä nousussa oli eroja tuoteryhmien välillä. Hinnat nousivat eniten kalojen ja äyriäisten ryhmässä (5,79 prosenttia), vihanneksissa (4,41 prosenttia) ja alkoholittomissa juomissa (4,69 prosenttia).
Tuoteryhmien sisällä oli myös selvää vaihtelua siinä, minkä verran hinnat nousivat tai jopa laskivat. Esimerkiksi naudan- ja vasikanlihan hinta kohosi (3,39 prosenttia), mutta siipikarjan lihan hinta laski (-1,24 prosenttia). Vaikka marjojen ja hedelmien hinta keskimäärin nousi, pakastettujen hinta jopa halpeni.
Yksittäisistä tuotteista, kahvin jälkeen, toiseksi eniten nousi tuoreen tai jäähdytetyn kalan hinta (12,71 prosenttia). Vuoden 2021 aikana voin, sokerin, mehujäiden ja jäätelön hinnat keskimäärin laskivat.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg huomauttaa, että elintarvikkeiden hinnat nousivat meillä viime vuonna vähemmän kuin kuluttajahinnat keskimäärin (2,2 prosenttia). Muualla EU:ssa elintarvikkeiden hinnat nousivat hänen mukaansa keskimäärin reippaammin kuin meillä Suomessa.
Sekä Forsman-Hugg että Kaitila sanovat, että kuluvana vuonna ruoan hinnannousu jatkuu.
– Lannoitteiden kohonnut hinta vaikuttaa peltoviljelyn, viljan, öljykasvien ja rehun hintaan. Rehu puolestaan vaikuttaa lihan hintaan, Kaitila havainnollistaa.
Hänen mukaansa taustalla on energian hinta.
Raaka-aineiden hinnat heittelevät Kaitilan mukaan enemmän kuin jalostettujen tuotteiden hinnat. Esimerkiksi jauhojen hinta heiluu enemmän kuin valmiin leivän.
Valmiin leivän hinta koostuu monista osista, joista osan hinta saattaa nousta ja osan laskea. Hinta muodostuu tästä yhteisvaikutuksesta.
– En väitä, että ruoan hinnassa tapahtuisi radikaalia kehitystä. Ruoan hinnan kehitys tulee tänä vuonna olemaan samanlaista kuin yleinen hintatason nousu, Kaitila muotoilee arviotaan.
PTT ennusti viime syksynä, että vuonna 2022 ruoan hinta nousee 1,8 prosenttia.
– Uskoisin, että nousua on jonkin verran enemmän. Paineita on vilja-, liha- ja maitotuotteiden hintojen nousuun. Viljan hintaan vaikuttaa myös viime vuoden huono sato. Viljan hinnannousu on lisännyt kustannuksia myös kotieläintuotannossa ostorehujen kautta, sanoo Forsman-Hugg.
Hän perustelee arvioitaan kustannusten nousulla koko ruokaketjussa.
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi, että jo viime vuonna alkanut tukkupuolen hintojen nousu vaikuttaa tänä vuonna koko painollaan kuluttajahintoihin. Hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan, kuinka paljon ruoan hinta nousee tänä vuonna.
– Ruoka on aika pitkälti kotimaista, mutta siinäkin vaikuttavat esimerkiksi lannoitteiden hintojennousu ja satonäkymät. Energian hinnalla on iso merkitys myös ruoan hintaan. Kaikki näyttää nyt vaikuttavan samaan suuntaan eli kuluttajahintojen nousuun.
