Peruskoulujen uusi opetussuunnitelma on kuormittanut opettajia, selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Vuosina 2016–2018 käyttöön otettu opetussuunnitelma korostaa oppilaan itseohjautuvuutta. Opetussuunnitelmassa on myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja opettajilta vaaditaan entistä enemmän yhteistyötä.
Lisäksi koronapandemia on muuttanut opetustyön arkea ja kuormittanut opettajia.
Luokanopettajien työstressi, huoli työmäärän lisääntymisestä, heikentynyt koettu terveys ja unihäiriöt lisääntyivät enemmän kuin muilla kunta-alan erityisasiantuntijoilla samana aikana, jolloin uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Myös erityisopettajat ja lehtorit olivat huolissaan työmäärän lisääntymisestä ja lehtoreilla oli myös enemmän työstressiä kuin vertailuryhmän työntekijöillä.
Opettajat kokivat kuormitusta eniten sosioekonomisesti heikompien alueiden kouluissa.
– Toisaalta opettajat kokivat työssään voimavaratekijöitä ja he arvioivat yhteistyökyvyn olevan hyvällä tasolla työyhteisöissään. Nämä arviot olivat keskimäärin korkeampia opettajilla kuin vertailuryhmällä kaikkina tarkasteluvuosina, sanoo tiedotteessa erikoistutkija Maarit Kauppi Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää opettajien työhyvinvointia ja siinä tapahtuneita muutoksia uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös muun muassa johtamisen laadun ja koulualueen sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä työhyvinvointiin.