Venäjän hyökkäys Ukrainaan ahdistaa niin lasta kuin aikuistakin – psykologi kertoo, miten rauhoitella itseään ja muita

Päivittely tai ahdistavien ajatusten välttely lievittävät harvoin pelkoa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa pelon ja ahdistuksen tunteita. Psykologi Satu Kasken mukaan on hyvä muistaa, että tunnereaktio on tässä tilanteessa aivan normaali.

– Tilanne voi tuntua järjettömältä ja pelottavalta. Ensisijaista on, että saa pidettyä itsensä rauhallisena. Jos aikuinen pelkää, lapsen pelon suhde siihen on eksponentiaalinen. Jos lapsi aistii aikuisen pelon, häntä on vaikea lohduttaa. Myöskään raivo ei helpota lasta.

Kasken mukaan aikuinen voi kertoa lapselle rauhallisesti mitä tapahtuu. Hän voi lohduttaa lasta kertomalla, että arki jatkuu ja hän suojelee lasta. Maailma ei myöskään kaadu tähän, vaikka voi tuntua turvattomalta.

Lapsen ahdistuksesta on syytä huolestua, jos lapsen on vaikea syödä, hän ei nuku tai on levoton – eivätkä nämä selity muilla asioilla. Myös lapsen temperamentille epätyypillinen käyttäytyminen, kuten eristäytyminen, on hälytysmerkki.

Ammattiapuun kannattaa turvautua matalalla kynnyksellä. Koulussa auttaa koulupsykologi. Myös opettajalle voi kertoa ahdistuksen aiheesta, ja opettaja voi järjestää luokalle yhteisen hetken, jossa käsitellään lasten kysymyksiä.

– Useimmiten lapsilla on älypuhelin. Lapselta voi myös kysellä, onko hän seurannut tai lukenut sieltä jotain uhkaan liittyvää. Sitten voi kertoa lapselle faktat tilanteesta.

Moni aikuinenkin ahdistuu uhkatilanteesta, mutta tärkeää on, ettei aikuinen sorru tilanteen päivittelyyn.

– Kannattaa miettiä, miten voi maadoittaa itsensä tässä kohtaa – rauhoittua ja vetää henkeä.

Kasken mukaan on luonnollista pyrkiä välttelemään ahdistavia asioita. Päätä ei tule kuitenkaan laittaa pensaaseen.

– Voi esimerkiksi kirjoittaa ylös tuntemuksiaan; mitä koen, miltä tämä tuntuu ja mitä siitä ajattelen.

Tärkeää on joka tapauksessa pyrkiä elämään hetkessä. Tiedonhankinta voi auttaa, kunhan sen tekee järkevästi. Kasken mukaan osa aikuisista vaikuttaa etsivän vain tietoa, joka tukee omaa käsitystä. Tämä on näkynyt esimerkiksi koronan kohdalla.

– Silloin voi yhtä lailla kieltää koko asian. Tällaiset kognitiiviset vääristymät ovat kaikista pelottavimpia valtaapitävillä.

Nuorten tiedonsaannista Kaski ei ole niin huolissaan, sillä usein nuoret ovat jopa aikuisia parempia tarkastamaan tiedon lähteitä ja lähteiden intressejä.

Mikäli aikuinen kokee sodan oikein ahdistavana, hän voi miettiä keinoja lohduttaa itseään. Osa hyötyy faktojen selvittämisestä, toisilla auttaa jokin muu keino.

– Välillä se aikuisen sisällä oleva pikkulapsi tarvitsee lohtua. Voi miettiä esimerkiksi, miten uhista on aiemmin selvitty. Apua voi myös hakea esimerkiksi työterveyden kautta. Avun hakeminen ei ole häpeän tai heikkouden merkki.

Kaski muistuttaa, että omia tunnetiloja on joka tapauksessa hyvä pysähtyä tutkailemaan. Asioita voi suhteuttaa ja suhtautua omaan kehoon, omiin tuntemuksiin ja ajatusmalleihin uteliain silmin.

– Voi esimerkiksi ajatella olevansa vuori, joka on ja pysyy. Sääilmiöt ympärillä vain vaihtelevat myrskystä auringonpaisteeseen. Ne kuvastavat ajatuksia ja tunteita. Niitä on, mutta ne eivät ole yhtä suuria kuin itse vuori.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut