Juttua päivitetty
Helsingin käräjäoikeus on vapauttanut kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikista syytteistä. Balzaria syytettiin useasta törkeästä ihmiskaupasta, ihmiskaupasta, useista raiskauksista ja törkeistä raiskauksista törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä pakottamisista seksuaalisiin tekoihin.
Kun Baltzarin syytteet hylättiin, samoin kävi myös kahden muun ihmisen avunantosyytteille.
Oikeuden mukaan Baltzarin syyllisyydestä ei ollut riittävää näyttöä. Kaikki seksuaalirikossyytteet perustuivat sen mukaan vain uhrien kertomuksiin eikä muuta näyttöä syyllisyydestä ollut riittävästi.
Näin ollen Baltzarin syyllisyydestä ei tullut riittävää varmuutta.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lähes kaikki oikeuden asiakirjat ovat salaisia julkista selostetta ja itse tuomiota lukuun ottamatta, koska paperit sisältävät asianomistajien yksityiselämään kuuluvia asioita.
Esitutkinnasta kerrotun mukaan asianomistajina kuitenkin oli seitsemän naista, jotka ovat syntyneet 1980–2000-luvuilla. Osa asianomistajista on ollut tapahtumahetkellä alaikäisiä.
Rikosten epäiltiin tapahtuneen 1.8.2004–19.11.2019 Helsingissä, Espoossa, Raaseporissa, Suonenjoella ja Kuopiossa.
Baltzaria syytettiin lahkon tai pahamaineisen kultin luomisesta ja asianomistajien houkuttelusta mukaan. Käräjäoikeus ei kuitenkaan vakuuttunut, että tapauksessa olisi ollut kyse sen enempää lahkosta kuin kultistakaan.
Näytetyksi kuitenkin tuli, että ainakin kahta asianomistajaa Baltzar on todistetusti lyönyt avokämmenellä ja kahteen asianomistajaan kohdistanut syksyllä 2017 väkivallan uhkaa ja psykologista opetusvaaraa. Baltzar on myös kommentoinut yhden asianomistajan ulkonäköä.
Käräjäoikeus katsoi, että yhteisössä on joinakin ajanjaksoina ollut fyysisen väkivallan uhkaa. Näyttämättä kuitenkin jäi, että Baltzar olisi kohdistanut asianomistajiin "enemmälti" väkivaltaa tai jatkuvaa henkisen väkivallan uhkaa.
Baltzarin katsottiin säännelleen asianomistajien pukeutumista ja puhelimen käyttöä työaikana. Baltzar on myös rajoittanut sitä, mitä asianomistajat ovat voineet katsoa televisiosta ja säännellyt näiden asumista osoittamalla näille nukkumapaikat.
Tästä huolimatta jäi kuitenkin oikeuden mukaan näyttämättä, että Baltzar olisi alistanut asianomistajia.
Käräjäoikeuden mukaan tuli todistetuksi, että asianomistajat olivat siivonneet asunnoissa, joissa olivat asuneet sekä remontoineet niitä. Asianomistajat olivat myös tehneet yhdistysten hallinnointiin liittyviä töitä ja osallistuneet kaupallisiin teatteriproduktioihin näyttelijänä ja joinakin vuosina myös tuotannossa. Tämä näyttö koski vain osaa asianomaisista.
Oikeus uskoi myös, että osa asianomistajista oli avustanut Baltzaria hieromalla tätä ja leikkaamalla tämän kynsiä.
Oikeus ei nähnyt, että asianomistajille olisi pitänyt maksaa kotisiivouksesta ja näyttelemisestä palkkaa.
Palkkaa saaneista asianomistajista osa oli käräjäoikeuden mukaan joinakin vuosina luovuttaneet palkastaan valtaosan takaisin Baltzarille. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä on ollut vuokranmaksu ja yhteisen talouden kuluihin osallistuminen.
Summat eivät olleet oikeuden mielestä merkittäviä, vaikka ne olivatkin naisten tuloihin nähden suuria: yksi asianomistaja oli maksanut kolmessa vuodessa 25 700 euroa ja yksi asianomistaja vuodessa 15 700 euroa.
Syyttäjä epäili Baltzarin hallinneen uhrien varoja, mutta tästä oikeus ei löytänyt näyttöä. Asianomistajilla oli omat pankkitilit ja -kortit.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä myös se, että Baltzar olisi vaatinut naisilta mitään työtä rangaistuksen uhalla tai edes työtä, johon nämä eivät olisi vapaaehtoisesti tarjoutuneet.
Oikeuden ratkaisu perustui kaikkiaan noin 400 kirjalliseen todisteeseen, asianomaisten kuulemiseen, 54 todistajan ja 2 asiantuntijatodistajan kuulemisiin.
Oikeuden mukaan asianomistajien kertomukset Baltzarin toiminnasta olivat osin samansuuntaisia ja osin ristiriitaisia. Joiltakin osin kertomukset olivat hyvin yksityiskohtaisia, mutta toisilta osin hyvin yleispiirteisiä.
Oikeudessa kuultiin todistajia, jotka olivat osin havainnoineet tapahtumia itse ja osin kuulleet niistä asianomistajilta tai todistajilta. Kertomukset olivat oikeuden mukaan osin ristiriidassa sekä keskenään että asianosaisten kertomusten kanssa. Kirjalliset todisteet tukivat henkilötodistelua oikeuden mukaan osittain.
– Edelleen käräjäoikeus on pohtinut asiassa, onko asianosaisten keskenään ja todistajien kanssa käymät keskustelut, todistajien keskinäiset keskustelut sekä asiasta uutisointi voinut vaikuttaa kertomuksiin ja muistikuviin, julkisessa selosteessa sanotaan.
Muokattu 25.2.2022 kello 11.37: Lisätty lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö syytteiden listalle ja lisätty koko teksti kohdan "tuomio ei ole lainvoimainen" jälkeen.