Sipoon kunta on julkaissut esityksensä viime vuoden tilinpäätöksestä, joka on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä on kuitenkin kasvanut vuoden aikana lähes tuhannella eurolla per asukas. Yhtä asukasta kohti kunnan lainamäärä oli viime vuoden lopussa 5 909 euroa.
Kunta velkaantui lisää 21,7 miljoonaa euroa vuoden 2021 aikana. Lainamäärä oli vuoden lopussa yhteensä 131,1 miljoonaa euroa.
Ylen kesäkuussa tekemässä vertailussa Sipoo oli Suomen velkaisimpien kuntien kärkikastissa.
Kunnan toimintakulut olivat 145,5 miljoonaa euroa kasvaen 4,6 prosenttia edellisvuodesta.
Yhtä asukasta kohti kunnan toimintakulut olivat 6 557 euroa.
Henkilöstökulut vähenivät hieman, mutta samalla kunta ulkoisti toimintojaan ja osti erilaisia palveluita aiempaa enemmän.
Henkilöstökulujen osuus kunnan menoista oli 59,8 miljoonaa euroa.
Tuloja Sipoon kunta sai yhteensä 166,5 miljoonaa euroa, josta kuntalaisten maksamina veroina kunta sai yhteensä 115,1 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kunta sai 17,7 miljoonaa euroa.
Eniten kustannuksia toivat Sipoon sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden toimintamenot olivat viime vuonna 74,3 miljoonaa euroa.
Toiseksi eniten kunnalle maksoivat sivistyspalvelut, joihin kunta käytti 56,5 miljoonaa euroa.
Kolmanneksi hintavin palvelu oli kunnan hallinto, joka sisältää kehityksen, kaavoituksen, it:n, talouden ja hallinnon toiminnan. Niiden osuus oli yhteensä 19 miljoonaa euroa.
Teknisen toimen sekä rakennus- ja ympäristötoimen toimintamenot olivat 18,8 miljoonaa euroa.
Kunta investoi 21,6 miljoonalla eurolla viime vuonna. Investoinneistaan kunta nostaa esimerkeiksi Nikkilän Sydämen laajennusosan, Cook and Chill -keittiöt ja Jokipuiston koulun korjauksen. Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa toteutettiin lukuisia pienempiä peruskorjaushankkeita.
Kunnallistekniikan rakentaminen Pohjanniityn ja Taasjärvi IV alueille alkoivat viime vuonna. Sipoonlahdenrannan asemakaavamuutoksen ensimmäinen vaihe ja Bastukärrin Rekkatie ja alueen hulevesiratkaisut valmistuivat vuoden 2021 aikana.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist (r.) kiittää kunnan tiedotteessa henkilöstöä hyvästä työstä.
– Kunnanhallitus haluaa kiittää henkilöstöämme tehdystä kovasta työstä ja venymisestä viime vuoden koronakriisin aikana, Lindqvist sanoo tiedotteessa..
Kaj Lindqvistin mukaan on myönteistä, että kunnan tulos on ennakkoon budjetoitua parempi, mutta velkaantuminen huolestuttaa häntä.
– Huolestuttavaa on lainamäärän kasvu, vaikka investointimäärä noin 15 miljoonaa on selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina, Lindqvist sanoo tiedotteessa.
Hän nostaa investoinneista Sibbo Gymnasiumin peruskorjauksen, joka rokottaa kunnan rahakirstua tämän ja ensi vuoden aikana.
Valtio myönsi Sipoolle koronatukea 3,2 miljoonaa euroa ensimmäisen kahdeksan kuukauden koronakustannuksista. Sipoon kunta teki loppuvuodesta lisäkorvaushakemuksen, mikä on huomioitu tilinpäätöksessä 1,7 miljoonan euron varauksella.
Kunnan mukaan kustannuksia lisäsivät merkittävästi koronatestaukset, koronarokotusten järjestelyt sekä suojavarusteiden hankinnat.
– Koronakriisi on vaikuttanut voimakkaasti kunnan toimintaan koko viime vuoden ajan. Taloudellisesti koronataudin hallinta on sekä lisännyt Sipoon kustannuksia että laskenut tuottoja. Valtio on kuitenkin onneksi kompensoinut kuntia taloudellisesti kriisin hallinnassa, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo tiedotteessa.
Kuntaa on myös työllistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistautuminen. Kunta on osallistunut esimerkiksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen työhön.
Sipoon sote-palvelut siirtyvät kunnalta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alusta.
Tulevina vuosina uudistuksen arvioidaan kunnassa heikentävän Sipoon talouden tasapainoa ja lisäävän painetta säästää kunnan kontolle jäävistä toiminnoista.
Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 28.3.2022.
Valtuuston on tarkoitus käsitellä tilinpäätöstä kesäkuussa.