Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolme oluen ystävää sai tehtäväkseen arvioida porvoolaisten panimoiden oluita – ”Tuoksun perusteella jännittää maistaa”

Kolme oluen ystävää sai tehtäväkseen maistella porvoolaisten panimoiden oluita.

Porvoolainen olutkulttuuri on ottanut viime vuosina aimo harppauksia eteenpäin paikallisten pienpanimoiden valikoiman kasvaessa ja uusien tekijöiden tullessa markkinoille. Uusimaa kutsui kolme oluen ystävää maistelemaan tarjontaa Porvoon Paahtimolle.

Raatiin osallistuivat Hamarin Olutklubi”00” -seuran jäsenet Anne ja Seppo Tuominen sekä Smaku-raadissakin mukana ollut viinien ja oluiden harrastaja Lasse Yrjölä.

Maisteluun oli valittu yksi olut kultakin valmistajalta. Maistelussa edettiin kevyimmästä tummimpaan, mikä tietenkin asettaa oluet hankalaan vertailuasemaan. Kaikilta valmistajilta löytyy kuitenkin sekä vaalempaa että tummempaa, erikoisuuksista puhumattakaan.

Anne ja Seppo Tuominen olivat juuri palanneet viikonloppureissulta Wienistä.

– Siellä olut oli edullista, kaikki alle viiden euron. Käymme reissuilla usein panimovierailuilla. Olemme käyneet ainakin Latviassa, Liettuassa, Krakovassa ja Prahassa – kaikki olutmaita, Seppo kertoo.

– Hamarin Seolla tulee tilattua useimmiten peruslageria kuten Sandelsia. Kråkön Panimon oluet on kyllä maisteltu, Anne sanoo.

Lasse Yrjölällä on viiniasiantumusta Alkon ajoilta. Lisäksi hän on konsultoinut ravintoloita viinivalinnoissa ja järjestänyt kavereilleen olutmaistatuksia.

– Näin keväällä tummemmat oluet väistyvät kevyiden ja pehmeiden alejen tieltä. Sourit ovat itselle kesäjuttu siinä määrin, kuin vatsa sietää niiden hapokkuutta. Oluiden kanssa minulla on sama kuin viinien – jos löydän jotain todella friikkiä, haluan kokeilla toimiiko se oikeasti. Viime aikojen positiivinen yllätys on ollut karviaisella maustettu olut, Lasse kertoo.

Mutta kannetaan oluet pöytään. Ensimmäisenä maisteluvuorossa on Vanhan Porvoon Panimon Pilsner. Maistajat saavat tietää vasta lopuksi, mitä ovat maistaneet. Kuivahumaloitu saksalaistyylinen pilsneri on kevyt, kuiva ja raikas, eikä siinä ole jälkipotkua.

– Helppo ja kevyt, Anne toteaa.

– Onkohan tämä jokin ipa? Tässä ei ole selvää luonnetta, helppo, Lasse maistelee.

Jos löydän jotain todella friikkiä, haluan kokeillatoimiiko se oikeasti.

Toisena vuorossa on Malmgårdin Proto #29 Peach Ice Tea Pale Ale. Olut on maustettu persikalla ja yerba matella ja se on saatavilla toistaiseksi vain hanasta.

– Nyt on sameampaa ja kuohuvampaa. Tällaista en ole maistanutkaan. Maistuu appelsiini, Seppo sanoo.

– Todellakin! Appelsiinisorbettia. Maku on vahvasti hedelmäinen, muttei vahvan sitruksinen. Tämä voi kuulostaa negatiiviselta, mutta on kuin joku olisi kaatanut jaffaa bissen sekaan. Se on kuitenkin hyvä asia. Tämä voisi toimia juhannussaunaan sekä elämyksenä henkilölle, joka ei yleensä välitä oluista. Tällaiset laajentavat näkemystä, Lasse sanoo.

– Tuoksun perusteella jännittää maistaa. Kyllä yksi tällainen menisi hienosti, mutta en näitä koko iltaa joisi. Maku on hieman hapan, mutta raikas, Anne sanoo.

Kolmas olut oli saapunut Paahtimolle vain hetkeä ennen maistatuksen alkua. Yllätysolut oli Kråkön Panimon Tropical Dream – sumuinen hedelmäpommi, jonka runsas humalointi oli saatu aikaan kveik-hiivalla.

– No nyt tulee appelsiinimehua, Seppo totesi tarjoilijan tuodessa laseja pöytään.

– Maku on kyllä selkeästi parempi kuin ulkonäkö. Tässä on nyt ensimmäistä kertaa selvä jälkimaku, hän totesi maistettuaan.

– Kyllä, tämä on bitterimpi kuin aikaisemmat. Hapokkuus on toki mielipideasia, mutta se on tärkeää ruoan kanssa tarjoiltaessa. Jos ruoassa on vahvoja makuja, hapokkaampi olut ei jää jalkoihin, vaan pistää kampoihin ja luo paremman duon.

– Itse en saa oikein kiinni tästä mausta. Jotain tuttua siinä kyllä on... Anne pohti.

Seuraavaksi astuttiin trooppisesta makumaailmasta maltaisempaan. Neljäntenä maisteluvuorossa oli Kerkkoon Panomiesten uusin kyläolut, vapun alla julkaistu Hamari American Pale Ale.

– Nyt ollaan täysin eri maailmassa, tätä täytyy vähän aikaa miettiä. Tässä mennään taateli-viikuna-osastolle, tuoksussa on siirappisuutta. Hapot eivät iske samalla tavalla kuin edellisessä, maku on hieman kuivakakkumainen, Lasse pyöritteli.

– Tästä jää kuivahko tuntuma ikeniin, melko neutraali, juotava. Eihän tämä Hamari-olut ole? Anne äkkäsi.

– Tämä sopii grillipöytään ja menee ystävälle, joka ei välitä isosti hedelmästä, vaan arvostaa tiukempaa pakettia. Tämä on maltaisempi suhteessa edellisiin, eikä anna sitruksisia makuvivahteita. Bitteriä on joukossa ihan hyvin, kuivahko, Lasse sanoi.

Viimeisenä hypättiin tarjoilun tummimpaan päähän, mistä löytyi Åborgin Panimon Tolkis Stout. Siitä saattoi löytää kahvin ja tumman suklaan aromeja.

– Sanoisin, että tämä on helppo tumma olut, Anne sanoi.

– Tässä on itselleni uusin paahteinen tuoksu. Yleisluonne on hyvinkin pehmeä verrattuna tarjontaan. Minulla on ollut sellaisia kokemuksia tosi tummien oluiden kanssa, että niiden tuhtius on päässyt yllättämään – olen juonut liian nopeasti ja tullut äkkiä täyteen. Tämä on paljon kevyempi.

Tolkis Stout oli näin kesän korvalla maisteltaesa hieman väärässä seurassa trooppisten ja hapokkaampien oluiden kanssa. Sille otollisempi nautiskeluajankohta olisi syksyllä, kun illat jo viilenevät.

Löytyikö suosikkeja? Anne Tuominen liputti kotiin päin ja valitsi Kerkkoon Panomiesten Hamari-oluen. Miehensä Seppo Tuominen rankkasi parhaaksi Kråkön Panimon Tropical Dreamin ja ensimmäisenä maistellun Vanhan Porvoon Panimon Pilsnerin.

– Kråkön alkoholiton olut on myös mainio, hän huomautti.

–  Mikään näistä ei tuonut mukanaan negatiivista. Kuitenkin nostaisin kärkeen Malmgårdin, sillä heillä on brändi kunnossa ja he uskaltavat kokeilla rohkeasti. Toivottavasti Proto #29 tulee kesällä saataville myös pullossa. Maku oli makea, mikä teki siitä tässä porukassa erikoisen. Tässä tuli nyt arviota hieman maun ulkopuoleltakin, Lasse sanoi.

– Mitä kovempi kilpailu paikallisilla panimoilla on, sen parempi meille oluen ystäville. Silloin yleisön ja fanikunnan toiveet tulevat huomioiduiksi, hän lisää.