Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Suomen Greta Thunberg" nousee tänään eduskunnan edessä barrikadille – Taistelee nyt jopa 56000 koululaisen puolesta

Helsinkiläinen Aida Abdelgayed, 10, nousee tänään iltapäivällä eduskuntatalon edessä puolustamaan kaikkiaan 56 000 lapsen ja nuoren oikeuksia.

Sen verran Suomen peruskouluissa on laskettu olevan neuropoikkeavia lapsia ja nuoria.

Aktivistina hän käyttää itsestään nimitystä Aida A. Hän ideoi ja järjesti ensimmäisen mielenilmauksen viime vuonna. Kipinän tapahtumaan hän sai ilmastoaktiivi Greta Thunbergin esiintymistä katsellessaan.

Thunbergilla itsellään on Aspergerin syndrooma, joka kuuluu autismikirjoon.

Aida A ihmettelee, miksi neuronormaalien on niin vaikea ymmärtää, että maailma ei näytä kaikille samanlaiselta.

– Neuronormaalit ihmiset eivät tajua, miksi meillä on usein epämukava olo. Se auttaa paljon, kun meidän ympärillämme on ymmärtäviä aikuisia, Aida A pohtii.

– Minä olen autisti ja minulla on useita aistiherkkyyksiä. Tiedän etten ole viallinen, sillä minun aivoni toimivat vain eri tavalla kuin monilla muilla.

Koska Aida A on tavallista nopeampi oppimaan, hänen koulutuntinsa häiriintyvät helposti tilanteissa, joissa muut oppilaat edistyvät häntä hitaammin.

– Ylimääräiset siirtymät esimerkiksi kouluaineiden välillä ovat minusta ikäviä, niitä pitäisi olla mahdollisimman vähän.

– Minulla on tiettyjä turvaruokia, joiden parissa on koulun ruokatunnilla hyvä olla, esimerkiksi pasta ja kananugetit ovat sellaisia, Aida A kertoo.

Poikkeavista lapsista ei Aida A:n mukaan ole yksinkertaisesti riittävästi tietoa.

– Opettajien pitäisi kertoa kouluissa paljon enemmän siitä, millaisia me nepsylapset olemme.

Tällä hetkellä Aida A käy Töölössä sijaitsevaa Sophie Mannerheimin koulua. Erityisluokalla opiskelee kahdeksan oppilasta, mutta Aida A ei pysty opiskelemaan sielläkään, sillä luokassa on lapsia, joilla on hyvin erilaisia tarpeita pienluokkaopiskeluun.

Hänelle on varattu kokonaan oma tila, jossa hän opiskelee yksin.

– Nyt tilanne on hyvä, koska saan keskittyä koulunkäyntiin rauhassa.

Hän itse oppii ennen kaikkea näkemisen avulla.

– Olen ehdottomasti visuaalinen tyyppi, mutta toiset taas oppivat esimerkiksi kuulon avulla paremmin. Kyllä jokaisen pitäisi voida käydä koulua omilla ehdoillaan.

Kymmenvuotiaalla tytöllä on runsaasti unelmia. Jos kaikki sujuu haaveiden mukaan, kymmenen vuoden kuluttua hänet voidaan nähdä lähes sananmukaisesti tähtenä taivaalla.

– Astronautti on ehdoton toiveammattini. Me erilaiset lapset olemme taiteilijoita, keksijöitä, analyytikkoja ja kaikin puolin hienoja ihmisiä.

Aida A muistuttaa, että kaikilla pitää olla sama mahdollisuus käydä peruskoulua, opiskella ammattiin, käydä töissä ja saada hyvä elämä.

– Nähkää vaivaa huomata, kuinka yhteiskunnan pitää muuttua niin että mekin mahdumme siihen.

Tänään iltapäivällä järjestettävästä eduskuntatalon mielenosoituksesta Aida A odottaa paljon.

– Se jännittää aika lailla, mutta toivon, että se tuo myös näkyvyyttä meidän asiallamme.

Hän on pohjustanut tapahtumaa keskustelemalla aiheesta monien päättäjien kanssa. Yksi keskustelijoista on ollut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar, jonka Aida A tapasi viime viikolla.

Tänään eduskuntatalon edustalla pääsevät Aida A:n lisäksi ääneen muun muassa kansanedustaja ja eduskunnan nepsyverkoston puheenjohtaja Noora Koponen ja Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Ensimmäisen mielenilmauksensa Aida A järjesti viime vuonna ja nyt siis seuraa jatkoa. Häntä on ehditty jo verrata ruotsalaiseen ilmastoaktiiviin Greta Thunbergiin, joka on noussut barrikadeille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Aida A peräänkuuluttaa autismikirjon ihmisten oikeutta unelmoida ja käydä koulua yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mielenilmaus on osa #ErilaisetAivot-kampanjaa.

Hän on tehnyt kaksi mielipidekyselyä, joihin viime vuonna vastasi reilut sata ja tämänvuotiseen kyselyyn jo reilut kolmesataa neuropoikkeavaa lasta ja nuorta.

Kysely on laatuaan ensimmäinen, jossa kysytään neuropoikkeavilta heidän omista kokemuksistaan. Tuoreen kyselyn tulokset julkistetaan 17. marraskuuta Helsingissä Pasilan kirjastossa.