Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sipoonkorpi kiinnostaa – kävijät entistä tyytyväisempiä kansallispuiston parannettuihin olosuhteisiin

Sipoonkorpeen tehtiin viime vuonna 134 400 vierailua.

Pääkaupunkiseudun kansallispuistojen käyntimäärät jatkavat pitkän aikavälin kasvutrendillä, vaikka viime vuoden käyntimäärissä oli laskua vuoteen 2021 verrattuna, kerrotaan Metsähallituksen tiedotteessa.

Nuuksion kansallispuisto on edelleen Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto. Siellä vierailtiin 306 700 ja Sipoonkorven kansallispuistossa 134 400 kertaa vuonna 2022. Kävijätyytyväisyys nousi erityisesti Sipoonkorvessa.

Sipoonkorven käyntimäärä laski kahdeksan prosenttia vuoteen 2022. Sipoonkorven kasvu on kuitenkin vahvaa pitemmän aikajakson tarkasteluna. Käyntimäärät ovat koholla 22 prosenttia vuoteen 2019 ja aikaan pandemian tuomia käyntimääräpiikkejä.

– Sipoonkorpi tuli yhä useammalle tutuksi korona-aikaan. Viime vuonna puistoissa vieraili taas ulkomaalaisia turisteja, mutta toisaalta moni kotimainen matkailija lienee suunnannut viime vuonna ulkomaille, luonnehtii virkistyskäyttöpäällikkö Joel Heino Metsähallituksesta.

Kansallispuistot ovat saaneet lisärahoitusta, ja rakenteiden kunnostamiseen ja kehittämiseen on satsattu. Tämä näkyy esimerkiksi Sipoonkorvessa, jossa kävijätyytyväisyys kasvoi ennätyskorkealle. Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys on 4,34.

– Sipoonkorpeen saadun lisärahoituksen turvin on kunnostettu tulipaikkoja ja rakenteita ja tehty uusia reittejä. Olemme pystyneet vastamaan kysyntään ja se näkyy kävijätyytyväisyyden kasvuna.

Sipoonkorven ja Nuuksion kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset ovat yhteensä 9 miljoonaa, mikä on vaatimaton lukema verrattuna esimerkiksi Lapin kansallispuistoihin. Merkkejä kasvusta löytyy kuitenkin, esimerkiksi Nuuksion paikallistaloudelliset vaikutukset kaksinkertaistuivat edelliseen kävijätutkimukseen verrattuna.

– Perheretkeilyn kulut koostuvat lähinnä makkarapaketista ja parista pillimehusta. Siksi on selvää, ettei kävijöiden talousvaikutus ole samaa luokkaa kuin pohjoisen matkailukohteessa. Urbaanit luontomatkailupalvelut kehittyvät kuitenkin alueella jatkuvasti. Retkeilijöille on tarjolla uusia palveluja ja matkailuelämyksiä.