Hyvinvointi | Eläkkeelle jääminen voi parantaa elämänlaatua – Seija Moilasen, 68, yöuni parani niin, ettei päiväunille ole tarvetta
Toisaalta eläköityminen on iso elämänmuutos, joka voi tuoda uusia ongelmia.
Eläkkeelle jääminen on valtava elämänmuutos tänäkin vuonna kymmenilletuhansille suomalaisille. Toisille eläköityminen on kaivattu helpotus, toisille kauhistus.
Koska monet rutiinit menevät uusiksi, voisiko uusi elämänvaihe olla otollinen uusille ja paremmille elintavoille? Tätä tutkitaan Turun yliopistossa käynnissä olevassa, monivuotisessa tutkimushankkeessa.
Vuonna 2013 käynnistyneen FIREA-tutkimuksen (Finnish Retirement and Aging study) tavoitteena on tutkia elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen.

– Olen tutkinut pitkään elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimintakyvyn säilymiseen ikääntyessä, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm.
– Elintapojen muuttaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta aloin miettiä, onko 50 vuotta ylittäneillä sellaisia elämänvaiheita, joissa elintapamuutos olisi mahdollista. Eläköityminen on juuri sellainen vaihe, ja sitä ei ole kovin paljon tutkittu.
Tutkimuksesta on tähän mennessä selvinnyt, että monilla eläköityminen on yhteydessä myönteisiin muutoksiin terveydessä ja elintavoissa.
Monet alkavat esimerkiksi nukkua paremmin kuin työssä ollessaan.
– Unen pituus kasvaa keskimäärin 20 minuuttia eläkkeelle siirryttäessä. Myös univaikeudet vähenevät: erityisesti liian aikaiset aamuheräämiset ja virkistämätön uni vähenevät, Stenholm toteaa.
Moni tuore eläkeläinen lisää liikuntaa.
– Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden on havaittu keskimäärin lisääntyvän eläkkeellä. Näin kävi erityisesti niillä, jotka eläköityivät yli 64-vuotiaana ja kuuluivat ylempiin toimihenkilöihin, Stenholm valottaa.
FIREA-tutkimuksessa on mitattu myös koko päivän aktiivisuutta ranteessa pidettävällä liikemittarilla.
– Etenkin ruumiillista tai palvelualan työtä tehneiden naisten kokonaisaktiivisuus väheni eläköityessä. Sen sijaan toimihenkilömiesten aktiivisuus lisääntyi eläkkeelle siirryttäessä. Naiset pysyivät silti aktiivisempina kuin miehet ennen ja jälkeen eläköitymisen, Stenholm kommentoi.
– Naisilla kokonaisaktiivisuutta tulee miehiä enemmän todennäköisesti kotitöiden vuoksi.
Stenholmin mukaan eläkeläisten liikkumisessa on edelleen paljon lisäämisen varaa.
– Suunta on oikea. Kun aikaa on enemmän, liikettä olisi mahdollista lisätä paljon enemmän.
– Vain alle puolet 60–70-vuotiasta täyttää liikuntasuositukset kestävyysliikunnan osalta. Niiden mukaan pitäisi liikkua kaksi ja puoli tuntia kohtuuteholla viikossa.
Stenholm muistuttaa, että kestävyystyyppisen liikunnan, kuten kävelyn tai pyöräilyn, lisäksi on tärkeä huolehtia lihaskunnosta, sillä lihasvoima heikkenee iän myötä.
Tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, mitä eläköityminen tarkoittaa sosiaalisille suhteille.
– Muutoksia nähdään erityisesti etäisemmissä suhteissa, joihin voidaan luokitella työkaverit. Kontaktien lukumäärä vähenee, mutta eri ihmisille sillä on eri merkitys. Jollekin riittää yksi hyvä ystävä.
Stenholmin mukaan eläkevuosia olisi hyvä miettiä ennakkoon esimerkiksi sen suhteen, miten ja kenen kanssa aikoo viettää aikaa.
– Olisi tärkeää, että kaikilla olisi jotain mielekästä tekemistä ja sosiaalisia suhteita.
Tutkimuksessa ei ole vielä käsitelty yksinäisyyden kokemusta.
Eläkeajan uhkiin saattaa kuulua alkoholi.
– Valtaosalle se ei ole ongelma. Meidän tutkimuksessamme noin joka kymmenennestä on tullut alkoholin riskikäyttäjä eläköitymisensä jälkeen, Sari Stenholm kertoo.
– Taustalla voi olla yksinäisyys ja tekemisen puute mutta myös se, että sosiaalinen kontrolli poistuu. Eläkkeellä ei ole samanlaista syytä skarpata kuin työpaikalla.
Stenholm kuitenkin muistuttaa, että riskikäyttäjillä alkoholia on todennäköisesti kulunut kohtuullisen paljon jo ennen eläköitymistä.
Keskimäärin eläkkeelle jääminen koetaan positiiviseksi asiaksi.
– On vihdoin vapaa-aikaa ja vapautta tehdä asioita, harrastaa ja pitää itsestään huolta. Työhön liittyvän stressin poistuminen voi joillekin olla iso helpotus.
– Monet tuoreet eläkeläiset elävät normaalia aikuisen ihmisen elämää. Hyviä vuosia voi olla edessä vielä paljon.
Toisille elämänmuutos on vaikeampi.
– Sosiaalinen verkosto pienenee ja henkiset virikkeet vähenevät. Moni miettii, miten pitää yllä kiinnostusta asioihin. Stimuloivan työn jääminen pois voi aiheuttaa tylsistymistä ja alavireisyyttä.
– Monilla eläkeläisillä saattaa olla hoivavelvollisuuksia ja taloudellisia vaikeuksia, joten eläkeläiset ovat hyvin eri asemassa.
"Nyt on aikaa kuorolaululle ja kuntojumpalle"
Jyväskyläläinen Seija Moilanen, 68, ei ole eläkepäivinään jäänyt neljän seinän sisälle. Iloinen ja energinen Moilanen on työuransa jälkeen alkanut harrastaa monipuolisesti ja nauttii nyt harrastuksistaan täysillä.
Moilanen jäi eläkkeelle sairaalan välinehuoltajan tehtävästä kesällä 2018. Hän olisi voinut eläköityä jo 64-vuotiaana mutta jatkoi töissä vielä kolme vuotta.
Työ oli kolmivuorotöitä. Viimeisen työvuotensa Moilanen työskenteli osa-aikaisena. Se oli pehmeä lasku eläkkeelle mutta antoi aikaa myös muun muassa rakkaalle lauluharrastukselle.
– Työn lomassa pystyin harrastamaan jonkin verran, mutta työ vei paljon energiaa. Eläkkeelle jäätyäni haalin harrastuksia joka päivälle ja parhaimmille kaksi, Moilanen kertoo.
Moilanen laulaa kahdessa kuorossa ja yhdessä lauluryhmässä. Harjoitusten lisäksi ohjelmaan kuuluu esiintymisiä.
– Työaikana en pystynyt käymään laulamassa kuin vasta viimeisenä vuotena. Harjoituksia olisi ollut säännöllisesti tiettyyn aikaan enkä päässyt niihin vuorotyön takia.
Toinen rakas harrastus on kuntojumppa.
– Olen käynyt jumppaamassa nuoresta tytöstä asti. Lisäksi käyn kerran viikossa kuntosalilla ja kävelen paljon.

Teatterissa ja konsertissa käynnit ja parin eri eläkeläisjärjestön tilaisuudet tuovat myös merkintöjä allakkaan. Moilanen myös matkailee mielellään niin kotimaassa kuin ulkomailla.
– Pystyn varaamaan lippuja hyvissä ajoin, kun ei tarvitse välittää työvuoroista.
Yksi positiivisista muutoksista on ollut yöunen parantuminen.
– Nukun paremmin kuin töissä ollessa. Uniaika on lisääntynyt noin tunnilla, ja se tarkoittaa, etten nuku ollenkaan päiväunia. Ei tarvitse.
Iso asia on tietysti myös, että Moilanen kertoo olevansa perusterve.
Ystäviä ja kavereita Seija Moilasella on samaan malliin kuin työvuosina. Joitakin uusiakin kavereita on harrastusten myötä löytynyt.
– Juttukaverista ei ole pulaa, vaikka yksin asunkin.
Iloa elämään tuovat myös 8- ja 10-vuotiaat lastenlapset. He asuvat kolmenkymmenen kilometrin päässä ja tulevat mielellään mummin luo yökylään.